Itsemurhien ehkäisy on kaikkien tehtävä

Kansalinvälistä itsemurhein ehkäisypäivää vietettiin 10.9. lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista.

Itsetuhoinen tila ja siinä auttaminen

World Health organization (WHO) kertoo, että vuosittain tehdään noin 800.000 itsemurhaa. Suomessa vuosi 1990 oli itsemurhein osalta surullinen vuosi: silloin tehtiin noin 1500 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on 90-luvusta onneksi lähes puolittunut ja vuonna 2023 itsemurhan tehneiden määrä oli 740 kappaletta. 

Yksikin itsemurha on tosin liikaa. Itsemurha on aina estettävissä. Suuri osa itsemurhan tehneistä olivat asioineet saman päivän aikana terveydenhuollossa. Toki käyntien sisällöstä ei voida jälkikäteen tietää: ihmisen henkinen kuorma on saattanut jäädä huomaamatta tai ihminen on aikonut kertoa itsemurha-aikeistaan, mutta ei ole leimautumisen vuoksi uskaltanut. Tätä on tietenkin hankala miettiä, kun tietoa ei ole saatavilla. Se minkä voimme tästä päätellä on, että emme koskaan tiedä milloin kohtaamme itsetuhoisen ihmisen. Siksi on todella tärkeää pysähtyä, kysyä miten toinen voi, kuunnella ja olla läsnä.

Itsetuhoinen tila on aivojen toimintahäiriö, joka aiheutuu psyykkisestä kivusta. Sen kasvaessa liian suureksi ihminen ei kykene rationaaliseen ajatteluun, vaan yrittää päästä kivusta eroon kaikin keinoin. Psyykkinen kipu on täysin verrattavissa fysiologiseen kipuun, sillä molemmissa aktivoituvat samat aivoalueet. Itsetuhoinen tila on onneksi väliaikainen ja siitä voi päästä pois. 

S. Gaily-Luoman mukaan itsetuhoiset ajatukset kehittyvät viiden askeleen kautta. Ensimmäisellä askelmalla ihmisellä on passiivisia ja ohimeneviä ajatuksia itsetuhoisuudesta. Seuraavassa, eli toisessa vaiheessa passiiviset ajatukset muuttuvat jo haluksi itsensä tappamisesta, mutta tarkkaa aikaa tai tekotapaa ei ole vielä harkittuna. Kolmannella askeleella ollaan jo vaarassa, sillä silloin varsinaisia itsemurhasuunnitelmia aletaan luomaan. Neljännessä vaiheessa vaara on jo välitön, sillä silloin ihmisellä on jo konkreettisia itsemurhasuunnitelmia ja mahdollisia valmisteluja. Viides askelma on onnistunut itsemurha tai itsemurhan yritys. 

Itsemurhayrityksestä jää aivoihin muistijälki, joka aktivoituu myös tulevissa traumaattisissa tilanteissa tai elämän kriisiytyessä. Itsemruhayrityksen takia itsemruhakuoleman riski kasvaa 40-100 kertaiseksi ja pysyy 20 vuotta korkealla. Erityisesti seuraavat 18 kuukautta ovat riskialtista aikaa. 

Itsetuhoisuudesta saa ja pitää puhua

Itsemurhista käyty keskustelu ei lisää itsemurhariskiä, päinvastoin. Avoin puhe vähentää itsetuhoisiin ajatuksiin kohdistuvaa stigmaa ja helpottaa avun hakemista. Kansallinen itsemurhien ehkäisysuunnitelma painottaa itsemurhein ennakointia ja ennaltaehkäisyä. Meidän kaikkien tulee kansalaisina, ammattilaisina, läheisinä ja ystävinä puhua itsetuhoisuudesta rohkeasti, tarjota apua ja tukea sen verran kun osaamme ja tarvittaessa ohjata palveluiden piiriin. 

Tutkimusten mukaan itsemurhasta tai esimerkiksi itsemurhasuunnitelmista kysyminen ei lisää akuuttia itsemurhariskiä, vaan voi tarjota alustan ihmiselle omasta kivustaan kertomiselle. Suuri osa itsemurhaa yrittäneistä puhuu aikeistaan ennen yritystä. Otetaan kaikki puhe vakavasti ja kohdataan ihminen lempeästi, empaattisesti ja turvallisesti. 

Mitä kuuluu?

Yksi kysymys saattaa pelastaa jonkun hengen. Haastan jokaisen kysymään itselle ominaisella tavalla läheiseltään: "mitä kuuluu?". Meidän tulee kanssaihmisinä huolehtia  toinen toisemme hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Jokainen toki on itse omasta hyvinvoinnistaan vastuussa, mutta me voimme tukea ja auttaa. 

Itsemurhalta suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi:

• Tukiverkostot
• Yhteisö
• Rakentava vapaa-ajankäyttö
• Mielekäs palkka- tai vapaaehtoistyö
• Tulevaisuuden suunnitelmat. 

Apua on saatavilla

Sinuiksi-palvelut tarjoavat apua esimerkiksi omaan identiteettiin liittyvässä pohdinnassa. Voit olla yhteydessä päivystyspuhelimeen. Sinuiksi ry:n Puhelinpäivystys on auki tiistaisin klo 16-17 ja torstaisin klo 13-14 numerossa 044 300 2355. Jos numero on varattu, voit lähettää tekstiviestin. Päivystys on tarkoitettu uusille asiakkaille, joten jos olet ottamassa yhteyttä toistamiseen, varaathan itsellesi oman puhelin- tai vastaanottoajan. 

Jos tiedät ihmisen, joka on yrittänyt itsemurhaa, voit suositella hänelle toipumisen tueksi kriisikeskus Osviitan tarjoamaa Linity-menetelmää. Menetelmä on maksuton ja luottamuksellinen. Kriisikeskus Osviitan ajanvarauspuhelin 0400-734 793.

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.

Edellämainituissa palveluissa ei tehdä kirjauksia ja niistä ei jää merkintää esimerkiksi Kantaan!