Viime viikon uutisoinnissa tärkeä askel eteenpäin kentällä oli korkeamman oikeuden tuomio Päivi Räsäsen homoseksuaaleja koskevista lausunnoista. Korkein oikeus tuomitsi viime viikolla Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Oikeus määräsi molemmille sakkotuomion ja Pohjolan taustayhteisö Luther-säätiölle yhteisösakon, sekä poistamaan lainvastaiset kohdat julkaisuista. Oikeus katsoo, että Räsänen on solvannut homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Sateenkaariyhteisön näkökulmasta keskeinen kysymys ei kuitenkaan ole se, saako mielipiteitä esittää vaan se, millaisia seurauksia tietyllä puheella on. Kun vaikutusvaltaisessa asemassa oleva henkilö kuvaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä halventavalla tavalla, kyse ei ole vain mielipiteestä. Se on viesti, jonka vaikutus moninkertaistuu arjessa: koulukiusaamisena, syrjintänä työelämässä ja kokemuksena siitä, ettei kuulu osaksi yhteisöä. Oikeudellinen linjaus on tärkeä ja kertoo, että myös sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia suojataan myös oikeusteitse. Toivottavasti jatkossakin sateenkaari-ihmisiin kohdistettu viha johtaa myös syytteisiin ja asianmukaisiin tuomioihin.

Tämän lisäksi viime viikolla kansalaisaloite “Olemme olemassa” sai kerättyä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja voi edetä eduskunnan käsiteltäväksi. Viimeisinä päivinä oli nähtävissä ilahduttava äänivyöry. Tässäkin on mielestäni tärkeä viesti: suuri joukko ihmisiä Suomessa haluaa tunnistaa sukupuolen moninaisuuden myös lainsäädännössä. Aloitteen ytimessä on vaatimus kolmannesta, ei-binäärisestä juridisesta sukupuolimerkinnästä eli oikeudesta tulla nähdyksi lain edessä omana itsenään.

Kansalaisaloite on hieno demokraattinen väline, mutta se ei automaattisesti johda muutettuun lainsäädäntöön. Aloitteen hyväksyminen eduskunnassa ei ole itsestäänselvyys, vaan poliittinen prosessi, jossa arvot, asenteet ja voimasuhteet ratkaisevat lopputuloksen. Aloitetta ei välttämättä heti luovuteta eduskunnalle, sillä eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran keväällä 2027, jolloin nykyinen eduskunta ei välttämättä ehtisi käsitellä aloitetta.

Hyviä uutisia on tärkeä juhlia ja voitot pitää osata tunnistaa. Tämä auttaa aktivistieja jaksamaan ja lataamaan akkuja. Meillä on kyky auttaa toisia ihmisiä ja tehdä jotain konkreettista yhteisten asioiden eteen, tämä on se voimavara joka kannattelee aktivismia ja vapaaehtoistyötä.

Kansalaisaloite Olemme olemassa näyttää, että ihmisiä saa aktivoitua käyttämään demokraattisia välineitä ja ihmisiä kiinnostaa vähemmistöjen asema. Samalla tiedämme, että vastustus ei ole yhteiskunnasta kadonnut mihinkään. Se näkyy entistä suoremmin poliittisessa keskustelussa, julkisessa puheessa ja joskus se voi olla väline hidastaa muutosta. Tyyppillisesti jokainen edistysaskel kohtaa vastareaktion.

Viime viikko näyttää miksi suvaitsevuutta pitää puolustaa ja mitä voimme saavuttaa yhteistyöllä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa työtä yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta tukien toisiamme.



Lisätietoa:

Yle: Kansalaisaloite kolmannesta juridisesta sukupuolesta etenee eduskuntaan (Lähde: https://yle.fi/a/74-20217922, 29.3.2026 (viitattu 1.4.2026))

Yle: Päivi Räsänen järkyttyi kiihottamistuomiosta – syyttäjä: Hyvä, että ratkaisu saatiin (Lähde: https://yle.fi/a/74-20217411, 26.3.2026 (viitattu 1.4.2026))

HS: Kansalaisaloite kolmannesta suku­puolesta etenee edus­kuntaan, tekijät harkitsevat viivästyttämistä vaalien yli (Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011911118.html, 29.3.2026 (viitattu 1.4.2026))
 

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Ajattelen tätä suojaa onnellisuusmuurina. Se on näkymätön mutta voimakas. Se rakentuu vähitellen kokemuksista, joissa ilo, turvallisuus tai rakkaus ovat olleet uhattuja. Kun mieli oppii, että hyvä voi satuttaa, se alkaa torjua sitä varmuuden vuoksi. Muuri ei synny heikkoudesta, vaan selviytymisestä.

Meillä sateenkaari-ihmisillä tämä muuri ei ole harvinainen. Moni meistä on kasvanut ympäristössä, jossa oma keho, identiteetti tai rakkaus on joutunut kyseenalaistetuksi. Kun tähän päälle tulee seksuaaliväkivallan kokemus, mieli tekee sen, minkä se osaa parhaiten: se suojaa. Sateenkaari-ihmiseen kohdistuva seksuaaliväkivalta haavoittaa erityisen syvältä, sillä se on hyökkäys paitsi fyysistä koskemattomuutta, myös juuri löydettyä identiteettiä ja haurasta itsearvostusta vastaan. Samalla muuri voi sulkea pois myös lohdun, tuen ja mahdollisuuden siihen, että joku kulkisi hetken rinnalla.

Moni meistä kertoo, ettei pysty ottamaan hyvää vastaan: ei kehuja, ei myötätuntoa, ei rakkautta. Ikään kuin hyvä olisi jotakin, mikä kuuluu muille – jotakin, jonka äärelle ei itse saa asettua.

“Sen ajan kun olin melkein askeleen jäljessä…” Nämä säkeet kertovat siitä viiveestä, jonka trauma aiheuttaa. Kun on kokenut seksuaaliväkivaltaa, ihminen ei vain selviydy tilanteesta, vaan jää usein tarkkailemaan maailmaa muurin takaa, askeleen jäljessä muita. Sateenkaari-ihmiselle tämä voi tarkoittaa vuosia, joina trauma on vaimentanut oikeuden onneen.

Tutkimukset osoittavat, että seksuaaliväkivalta koskettaa sateenkaari-ihmisiä Suomessa suhteellisesti useammin kuin väestöä keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vähemmistöihin kuuluvilla on kohonnut riski joutua väkivallan ja syrjinnän kohteeksi. Euroopan perusoikeusviraston selvityksen mukaan yhdeksän prosenttia suomalaisista LHBTIQ-vastaajista oli kokenut fyysisen tai seksuaalisen hyökkäyksen viiden vuoden sisällä, ja vain harva haki apua.

Lukuja tarkastellessa on sanottava suoraan: Suomessa on edelleen pulaa sateenkaarisensitiivisistä paikoista kohdata seksuaaliväkivallan kokijoita. Apua ei haeta, jos pelkona on tulla uudelleen haavoitetuksi tai väärinymmärretyksi ammattilaisen edessä. Meillä on oikeus palveluihin, joissa ei tarvitse selittää identiteettiään, vaan saa tulla nähdyksi kokonaisena.

Muuri ei ole vika. Se on joskus ollut välttämätön. Siksi sen äärellä tarvitaan lempeyttä. Hyvää ei voi pakottaa. Sen sijaan voi alkaa huomata pieniä hetkiä, joissa hyvä tuntuu edes hieman turvalliselta.

“Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.”

Lukijalle, et ole yksin

Jos tekstin lukeminen nosti pintaan vaikeita tunteita tai muistoja, muista, että sinun ei tarvitse pärjätä yksin. 

Apua hakiessasi voit kysyä etukäteen esimerkiksi näitä kysymyksiä auttajataholta vahvistaaksesi turvallisen kohtaamisen mahdollisuutta:

• Miten huomioit työssäsi sateenkaarisensitiivisyyden ja sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuuden?

• Onko sinulla kokemusta sateenkaari-ihmisten kohtaamisesta, erityisesti liittyen [oma teemasi, esim. seksuaaliväkivallan kokemukset]?

• Miten varmistat, ettei vastaanotollasi tapahdu oletuksia esimerkiksi asiakkaan kumppanin sukupuolesta tai perhemuodosta?

• Mikä on suhtautumisesi sateenkaari-ihmisten kohtaamaan syrjintään ja vähemmistöstressiin?

• Voinko käyttää kanssasi haluamaani nimeä ja pronomineja ilman, että ne pitää erikseen perustella virallisilla papereilla?

 Sinun kokemuksesi on todellinen, ja onnellisuusmuurin takana on ihminen, joka ansaitsee tulla kuulluksi.

Jukka Aho (seksuaaliterapeutti, psykoterapeuttikoulutuksessa)
Sinuiksi ry:n hallituksen jäsen
 

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes puolet kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Noin kaksi viidestä kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Vain 36 prosenttia luottaa saavansa apua tarvittaessa. Koulussa vain noin puolet kokee voivansa olla oma itsensä. Noin viidesosa joutuu koulukiusatuksi viikoittain.

Nämä luvut kertovat arjesta, jossa omaa sopivuutta yhteiskunnan normeihin joutuu jatkuvasti arvioimaan. Tätä kuormitusta kutsutaan vähemmistöstressiksi. Se syntyy, kun ei voi luottaa siihen, että tulee kohdatuksi itsenään turvallisesti. Kun vain kaksi viidestä uskoo saavansa apua, kyse ei ole yksittäisestä kokemuksesta vaan rakenteellisesta ongelmasta.

Yksinäisyys sekä syrjinnän, väkivallan ja kiusaamisen kokemukset jättävät jälkensä. Järjestöt tarjoavat tukea sekä luovat turvallista tilaa, jossa on mahdollista tulla kohdatuksi omana itsenään. Yhdistysten, kuten Sinuiksi ry:n, vertaisryhmät ja kohtaava tuki korvaavat puuttuvia palveluita. Ulkopuolisuuden kokemus hellittää ja joukkoon voi kuulua. Tämä ei olisi mahdollista ilman riittävää rahoitusta, sitoutuneita työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Kun yhteiskunnan turvaverkko pettää, yhteisöt kantavat. Mutta kuka kannattelee yhteisöjä? Tuen tarve kasvaa, mutta samaan aikaan järjestöjen rahoitus kiristyy ja toimintaedellytykset heikkenevät samalla kun toiminnan pitäisi tehostua.

Kolmas sektori ei saa jäädä paikkaamaan pysyviä aukkoja ilman riittäviä resursseja. Järjestöjen työ on korvaamatonta ja se ei saisi olla jatkuvaa selviytymistä epävarmassa ympäristössä. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että sekä nuorilla että myös heitä tukevilla yhteisöillä on vakaat toimintaedellytykset.

Turvassa kasvaminen on jokaisen nuoren oikeus. Sen toteutuminen ei saa riippua siitä, kuinka sitkeästi vapaaehtoiset jaksavat. Pidetään yhdessä huolta sekä toisistamme että yhteisöistä.


Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Tamperelainen lehdessä 25.2.2026.
Kouluterveyskyselyn tuloksiin voit perehtyä tarkemmin esimerkiksi Tutkimuksesta tiivisti -artikkelissa.

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Aikuisena olen huomannut, että joulun ei tarvitse toistaa vain samaa kaavaa kuin lapsena. Päinvastoin: sateenkaari-ihmisenä joulusta voi tehdä omannäköisen juhlan, luoda uusia perinteitä ja löytää myös itseä paremmin kuvastavaa kerrontaa. Minulle tämä konkretisoitui ensimmäisen homoelokuvan näkemisestä joulun aikaan: Make the Yuletide Gay (2009). Elokuva on söpön amatöörimäinen, mutta tarina itsessään on hauska ja kevyt, eli juuri sellainen jouluelokuva, jonka katsominen saa hyvälle mielelle ja auttaa unohtamaan arjen. Muita moderneja queer-suosikkejani ovat myös Single All the Way, Dashing in December, The Christmas Setup ja Happiest Season. Lyhytsarja Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin on myös muodostunut tärkeäksi, erityisesti joulukohtaus, jossa päähenkilöiden elämässä on kaikki hyvin yhteisen pöydän ääressä. Se muistuttaa, että jouluna voi ja saa olla onnellinen, ilman suuria murheita myös sateenkaari-ihmisenä omalla tavalla. 

Jouluelokuvien lisäksi joulumusiikki rakentaa joulun ilmapiiriä. Rakastan kuunnella jouluna joululevyjä, jotka saavat minut tanssahtelemaan keittiössä ja hyräilemään samalla, kun viimeistelen joulun askareita. Tänä vuonna musiikissa soivat Sian Everyday Is Christmas, Kylie Minoguen Kylie Christmas, RuPaulin Christmas Party tai mikä tahansa Dolly Partonin joululevy. Ehkä kokeilen tänä vuonna myös Barbra Streisandin A Christmas Album ja Bette Midlerin Cool Yule levyjä. Yksi erityinen kappale on kuitenkin Kylien Let it Snow, joka sopii täydellisesti lumiseen, talviseen tunnelmaan. Toivottavasti Tampereellakin olisi luvassa luminen joulu tänä vuonna!

Omien perinteiden luominen tekee joulusta erityisen. Vietämme puolisoni kanssa joulua kahdestaan sekä perheen kanssa. Kuuseen aion ripustaa tänä vuonna Barcelonasta ostamani lasisen pride-lippu –joulukoristeen. Toivon, että se tulee olemaan hieno symboli, joka tekee omalta osaltaa jatkossa jouluistamme meidän näköisemme. Juhlapöydässä meillä on tofukinkku sekä tietysti jälkiruokajuomana glögiä ja yhdessä katsomme elokuvia ja pelaamme lautapelejä. Omien perinteiden ei tarvitse olla amerikkalaista kiiltokuvaa, vaan joskus ne ovat juuri niitä pieniä, erityisiä hetkiä. 

Lisäksi yhteisöllisyys on minulle tärkeä osa juhlaa. Tänä vuonna vietän jouluaattoa vapaaehtoisena Sinuiksi ry:n Sinuiksin jouluaatto -tapahtumassa, joka mahdollistaa yhteisöllisen joulun esimerkiksi yksinäisille tai ihmisille, jotka eivät voi viettää joulua perheen kesken. On mahtavaa saada olla mukana luomassa tilaa, jossa jokainen voi tuntea olevansa tervetullut ja turvassa jouluna. Aion osallistua esimerkiksi keittämällä joulupuuroa ja nähdä, kuinka ihmiset kohtaavat ja jakavat kokemuksiaan. On hienoa, että yhdistys pystyy järjestämään tällaisen tapahtuman yhteistyössä Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskuksen ja Transfeminiinit ry:n kanssa. 

Queer-joulu on kuin erityinen lupaus siitä, että joulu voi näyttää juuri siltä kuin itse haluat. Siihen voi kuulua vaikkapa elokuvamaratoni, omanlainen koristelu, haluamaasi joulumusiikkia, omat joulureseptit tai vapaaehtoistyö, oikeastaan ihan mitä tahansa, mikä tuntuu sinulle oikealta. Tärkeintä on, että joulusi on sinun näköisesi! Joulu, joka rakentuu omien perinteiden ja valitun perheen ympärille, voi olla erityinen ja parhaimmillaan tuo voimaa myös alkavaan vuoteen. 
 
Rauhallista joulun odotusta ja onnentäyteistä uutta vuotta kaikille! 

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Vuosi on vaatinut lukemattomia työtunteja, niin vapaaehtoisilta, työntekijöiltämme kuin luottamusjohdoltamme. Olen vuosi vuodelta ollut yhä haltioituneempi siitä sitoutumisen tasosta, joka meidän yhteisöllämme on. Se mahdollistaa kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisen, mutta myös niiden saavuttamisen. Kiitos kuuluu kaikille teille. Sinuiksi ry olette te ja me, sinä ja minä sekä kaikki he, jotka ovat uurastaneet ennen meitä. Olen ylpeä juuri sinusta ja tänään sydämeni on täynnä kiitollisuutta.

Samaan hengenvetoon sanon näkemiin. Yhdistyksen saavutusten, merkkipaalujen, toivon ja ilon keskellä on todettava, että minun on aika jatkaa uusiin haasteisiin. Yhdistys jatkaa elämäänsä, kuten se on tehnyt jo 53 vuoden ajan. Toivon, että olen jättänyt sen vaikuttavaan historiaan oman lempeän jälkeni. Kiitos teille kaikille lukemattomista, koskettavista, lempeistä, opettavaisista, turvallisemmista, vilpittömistä, rehellisistä ja yhteisöllisistä kohtaamisista. Teillä kaikilla on erityinen paikka sydämessäni.

Haikein mielin toivotan Pekka Simojoen laulun sanoin: On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa, nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin. Teille laulamme nyt näkemiin.

Kaikkia hyviä ja kannattelevia asioita jatkoon.

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja (31.12.2025 saakka)

Sinuiksi ry:ssä tämä näkyy joka päivä. Vapaaehtoisemme ovat mukana tukemassa sateenkaari-ihmisiä ja heidän läheisiään tilanteissa, joissa luotettava kuuntelu, avoin kohtaaminen ja kokemusten ymmärtäminen voivat muuttaa kokonaisen elämänkulun. He ovat mukana ryhmissä, kohtaamisissa, tapahtumissa ja tiedon jakamisessa, usein siellä, missä tukea tarvitaan juuri nyt.

Vapaaehtoistyö rakentaa tilaa, jossa jokainen saa olla oma itsensä

Sinuiksi ry:n työn ytimessä ovat yhdenvertaisuus, turvallisuus, toivo ja kohtaamisen kunnioittaminen. Nämä arvot näkyvät myös tavassa, jolla vapaaehtoiset kohtaavat ihmisiä: arvostavasti, sensitiivisesti ja ihmisen omasta kokemuksesta käsin.

Sateenkaariyhteisön sisällä tuen tarve voi olla monimuotoista: identiteetin pohtimisesta perheisiin, mielenterveydestä yksinäisyyteen ja syrjinnän kokemuksiin. Vapaaehtoiset ovat monelle se ensimmäinen turvallinen ihminen, jolle voi sanoa ääneen sen, mikä muualla jää sanomatta.

Vapaaehtoinen on oman roolinsa asiantuntija, työntekijä omansa

Sinuiksi ry:n toimintaa ohjaa ajatus kumppanuudesta: vapaaehtoiset eivät ole "apuvoimia", vaan oman vapaaehtoistyönsä asiantuntijoita. Heidän kokemuksensa, osaamisensa ja aidot kohtaamisensa muodostavat työn perustan, jota ammattilaiset täydentävät omalla osaamisellaan.

Kun nämä kaksi asiantuntijuutta kohtaavat, syntyy jotakin erityistä. jotakin sellaista, mitä ei voi tehdä ilman yhteistä luottamusta ja avointa yhteistyötä.

Miksi vapaaehtoiset ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan?

Järjestökentällä nähdään samaan aikaan sekä kasvavaa tarvetta että niukkenevia resursseja. Sateenkaari-ihmisten tuen tarve on lisääntynyt viime vuosina, ja tutkimukset viittaavat yhä selvemmin siihen, että hyvinvoinnin erot väestöön nähden ovat edelleen merkittäviä.

Tällaisessa ajassa vapaaehtoistoiminta ei ole vain lisä, vaan se on voimavara, joka kantaa. Vapaaehtoiset mahdollistavat toiminnan, jota ilman moni jäisi yksin. He luovat yhteisöllisyyttä, joka suojaa ja kannattelee.

Kiitos teille, jotka mahdollistatte tämän kaiken

Vapaaehtoisten päivänä haluamme pysähtyä kiittämään teitä kaikkia, jotka olette antaneet aikaanne, osaamistanne ja sydäntänne Sinuiksi ry:n toimintaan. Te teette mahdolliseksi sen, että jokainen voi tulla kohdatuksi omana itsenään, ja että tuki löytyy oikealla hetkellä.

Teidän työnne vaikuttaa syvästi ihmisten elämään, ja sen vaikutus ulottuu kauas.

Kiitos, että olette mukana rakentamassa turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa tulevaisuutta. 💜🌈

Vapaaehtoisten päivää vietetään 5.12.

Jenni Laulainen

Sinuiksi ry:n järjestökoordinaattori

Kuvittele tilannetta, jossa et voi keskustella romanttisista tunteistasi tai seurustelusuhteistasi, ihastumisistasi kenenkään kanssa, koska pelkäät vihaa, syrjintää ja väkivaltaa. Kuvittele, että joka päivä sinut väärinsukupuolitetaan joksikin, mitä sinä et ole. Korjauksista huolimatta toimintaa jatketaan. Kuvittele, miten rikkovia nämä kokemukset ovat. 

Tämä on kuitenkin todellisuutta monille sateenkaariperheiden lapsille ja nuorille sekä sateenkaarilapsille ja -nuorille.

Tutkimusten mukaan sateenkaariperheissä kasvavat lapset voivat hyvin. He kokevat perheensä rakastavaksi ja turvalliseksi (Aarnio ym. 2017). Heidän arjessaan on samaa iloa, riemua ja huolenpitoa kuin missä tahansa kodissa. Mutta yhteiskunnan peilit eivät aina heijasta sitä takaisin.

Sama tutkimus kertoo, että osa lapsista jännittää kertoa perheestään, koska pelkää tulevansa pilkatuksi tai väärin ymmärretyksi (Aarnio ym. 2017). Kuulumisen tunne, eli se, että lapsi kokee olevansa osa joukkoa, ei synny vain kotona, vaan myös koulussa, harrastuksissa ja julkisissa tiloissa. Jos yksikin näistä sulkee oven, lapsen maailma pienenee ja muuttuu lohduttomammaksi. Kuuluminen, osallisuus on syrjäytymisen vastavoima.

THL:n ja Sateenkaariperheet ry:n tuoreissa selvityksissä näkyy ristiriita: perheissä lapset voivat hyvin, mutta koulussa ja vapaa-ajalla sateenkaareviin lapsiin ja nuoriin kohdistuu edelleen enemmän kiusaamista ja syrjintää kuin muihin (THL 2023; Sateenkaariperheet ry 2018).

Joillekin lapsille arki voi olla täynnä varovaisuutta, pelkoa ja häpeää. Lapsi saattaa miettiä, voiko koulun tai harrastuksen aikuiselle tai ikätovereille kertoa, että hänen perheessään on kaksi äitiä tai kolme vanhempaa.

Kuuluminen ei tarkoita vain sitä, että saa olla mukana, vaan että saa olla mukana omana itsenään. Osallisuutta ja aktiivista toimijuutta ei ole siellä, missä on pelkoa.

Sateenkaarinuoret kertovat, että hyväksyvä ilmapiiri ja turvallinen aikuinen voivat muuttaa kaiken. Heidän mukaansa merkityksellisintä on se, että joku kuuntelee, ottaa todesta ja kohtelee tavallisena, ihmisenä (Tuovila ym. 2018).

Oikeus kuulua ei ole abstrakti periaate. Se on arjen kieli, tapa puhua perheistä ja rakkaudesta, suhteista, sukupuolesta, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Se on sitä, että kukaan lapsi ei joudu selittämään perhettään tai omaa itseään.

Kun yhteisö lapselle tärkeät eri yhteisöt, eli koulu, varhaiskasvatus, harrastusryhmä ottaa osaksi tavallista elämää, tapahtuu jotain ihmeellistä: lapsi alkaa uskoa, että maailma on myös häntä varten. Lapsi oppii luottamaan ympäristöönsä, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen.

Meillä aikuisilla on valta ja vastuu. Jokainen sana, ilme ja katse rakentaa joko siltaa tai muuria. Jokainen koulu ja yhteisö, joka toivottaa moninaisuuden tervetulleeksi, kasvattaa lasta, joka uskaltaa hengittää vapaammin, uskaltaa osallistua vapaammin ja saa kasvurauhan täysivaltaiseksi kansalaiseksi.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa velvoittavasti, että jokaisella lapsella on oikeus kuulua ja tulla kuulluksi. Sopimuksen pääperiaatteisiin kuuluu lapsen näkemyksen kunnioittaminen, joka tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Myös lapsella on oikeus sananvapauteen sekä kokoontumis- ja yhdistysvapauteen.

Oikeus kuulua ei ole mielipidekysymys. Se on lapsen oikeus. Se on lupaus meiltä aikuisilta jokaiselle lapselle.

Puhutaan perheistä moninaisesti, käytetään inklusiivista kieltä ja puututaan syrjintään heti. Rakennetaan maailmaa yhdenvertaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi lapsille.

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Lähdeluettelo ja luettavaa

Aarnio, K., Kallinen, K., Kylmä, J., Solantaus, T. & Rotkirch, A. (2017). Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset. Väestöntutkimuslaitos, Julkaisusarja D 62/2017. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/fa6803ca-sateenkaariperheiden-lapset-ja-nuoret.pdf

Hietaniemi, S. (2018). Sateenkaarisensitiivisyys varhaiskasvatussuunnitelman uudistuneiden perusteiden valossa – sateenkaariperheiden kokemuksia. Visamäki: Hämeen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/10024/150494/1/Hietaniemi_Suvi.pdf

THL (2023). Kouluterveyskysely 2023 – Lasten ja nuorten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/kouluterveyskysely

Tuovila, T., Paavilainen, E. & Åstedt-Kurki, P. (2018). Nuorten kuvaus elämästään sateenkaariperheessä. Hoitotiede 30(4), 347–360. https://journal.fi/hoitotiede/article/download/128434/77557/273976

Sateenkaariperheet ry (2018). Tutkimus sateenkaariperheiden vanhempien kokemuksista lasten hyvinvoinnista ja tuen saannista. https://sateenkaariperheet.fi/tutkimusraportti-2018

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta tehdään päivittäin tärkeää työtä, joka mahdollistaa kyydin jokaiselle. Tiukentunut keskustelukulttuuri ja koventuvat arvot ajavat kaikkia vähemmistöjä ahtaalle ympäri maailmaa. Nyt tarvitaan valtaväestön liittolaisuutta sekä solidaarisuutta vähemmistöjen kesken. Kuitenkin tärkeitä välipysäkkejä on näkyvissä. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Tasa-arvobarometri 2024 kertoi, että suuri osa suomalaisista pitää sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä tärkeänä. Lokakuussa Euroopan komissio hyväksyi uuden EU:n sateenkaaristrategian 2026–2030, joka korostaa sateenkaari-ihmisten suojaa väkivallalta, syrjinnän poistamista ja yhdenvertaisuutta kaikilla elämänalueilla.

Matka jatkuu Suomessakin. Valtakunnallinen Seta ry vaatii, että hallitus ryhtyy välittömästi valmistelemaan lakia, joka kieltäisi eheyttämistoiminnan Rikkomaton kansalaisaloitteen mukaisesti. Lisäksi Olemme olemassa -kansalaisaloite kerää kannattajia ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämisestä lakiin. Kyseisen kansalaisaloitteen tarkoituksena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja itsemäärittelyoikeutta sekä taata oikeus elämään mies-nainen-jaottelun ulkopuolella.

Ratikka saapuu lopulta oikealle pysäkille, mutta ei sattumalta. Jokainen pysäkki on yhteisen työn tulos ja päätös jatkaa matkaa yhdessä. Toivon, että ensi vuonna pride-viikolla Tampereen kaduilla kulkee myös ylpeästi pride-ratikka: näkyvä muistutus siitä, että jokainen on tervetullut kyytiin sellaisena kuin on.
 

Julkaistu ensimmäisen kerran 22.10.2025 Tamperelaisessa.
https://www.tamperelainen.fi/paakirjoitus-mielipide/8946758

Jari Kuisma

Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Mieletön teko -kunniamaininta myönnetään taholle tai henkilölle, joka on kuluneen vuoden aikana tehnyt merkittävää työtä mielenterveyden edistämiseksi – yksilön tasolla tai yhteiskunnallisissa rakenteissa.

Sinuiksi ry on aina ollut paikka, jossa sekä yksilöt että ryhmät voivat kokea kuuluvansa johonkin, tulla nähdyiksi ja osallistua. Meidän periaatteemme on ollut alusta asti selvä: ovemme ovat auki jokaiselle, joka kokee tarvitsevansa yhteisöämme, perhettä, tukeamme tai ohjaustamme. Halumme on antaa ääni ennen kaikkea heille, joilta yhteiskunta tai ympäristö on sen ottanut pois tai yrittänyt vaientaa.

Olemme sateenkaari-ihmisten järjestö, mutta ymmärrämme sateenkaarevuuden laajasti: sateenkaaren alla on tilaa kaikille identiteeteille. Syrjivät rakenteet kuitenkin kohdistuvat erityisesti marginalisoituihin ryhmiin, jotka kohtaavat vähemmistöstressiä, syrjintää, häirintää ja väkivaltaa vielä tänäkin päivänä. Elämä käy entistä raskaammaksi, jos syrjintään liittyy useita eri tekijöitä samanaikaisesti.

Myös mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen voimakas stigma. Se näkyy syyllistämisenä, syrjivänä kohteluna ja häpeänä, ja voi estää ihmisiä hakemasta apua tai puhumasta avoimesti tilanteestaan. Vähemmistöstressin takia sateenkaari-ihmiset kokevat mielenterveyden haasteita keskimääräistä enemmän. Siksi meille on ensiarvoisen tärkeää tarjota turvallisempi tila, koti ja turvapaikka niille, jotka ovat jo joutuneet kokemaan epäasiallista tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua. Tämä työ kuuluu meille kaikille – koska se koskettaa meitä kaikkia. Meille suurin kunnia on nähdä, kuinka ihmiset voimaantuvat, löytävät yhteisönsä ja uskaltavat olla omia itsejään. Tätä työtä jatkamme myös tulevina vuosina – yhdessä.

Sinuiksi ry:n toiminta on ihmislähtöistä, ei asiantuntijakeskeistä. Vaikka ammatillinen tuki on tärkeä osa työtämme, pääpaino on vertaistoiminnassa: järjestämme kuukausittain 25 erilaista vertaistukiryhmää, tarjoamme yksilöllistä vertaistukihenkilötoimintaa sekä anonyymejä vertaistuellisia chatteja. Näissä ihmiset itse pääsevät ääneen, tukemaan ja vaikuttamaan.

Olemme syvästi kiitollisia ja ylpeitä ehdokkuudestamme. Lupaamme jatkaa työtämme väsymättä – kuten olemme tehneet jo 52 vuoden ajan.

Kiitos.

Hallitus

Sinuiksi ry

Kuka tai ketkä sinun mielestäsi ansaitsivat kunniamaininnan merkityksellisestä mielenterveysteosta vuonna 2025? ÄÄNESTÄ NYT!
 

Äänestys on auki 12.10.2025 asti ja voittaja julkistetaan Kokemus vaikuttaa -seminaarissa 28.10.

Voit äänestää täältä

Sote-järjestöillä on yhteiskunnassamme erityinen tehtävä. Ne täydentävät ja yhä useammin myös korvaavat hyvinvointiyhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Sote-järjestöt edustavat myös aktiivista ja demokraattista kansalaisyhteiskuntaa, ja ne varmistavat, että mahdollisimman monen ääni tulee yhteiskunnassa kuuluviin. 

Sote-järjestöt tavoittavat erityisesti sellaiset henkilöt, joita yhteiskunnan muut palvelut eivät tavoita. Nämä henkilöt ovat yhteiskunnassamme voimakkaasti marginalisoituja, stigmatisoituja, syrjittyjä ja monesti ilman järjestöjä näkymättömiä. Järjestöt vahvistavat näiden ihmisten ääntä ja varmistavat, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja avun.

Sote-järjestöt tekevät työnsä vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Järjestöjen työ tulee huomattavasti halvemmaksi kuin julkisen tai yksityisen sektorin tekemä työ. Lisäksi järjestöjen työssä punaisena lankana on ennalta ehkäisy, joka ehkäisee suurempien kustannusten syntymisen jo alkuunsa.

Kaikki hyvinvointialuejohtajat ovat vedonneet sen puolesta, ettei sote-järjestöihin kohdistettaisi enää lisäsäästöjä, koska hyvinvointialueet eivät pysty tekemään työtään yksin – Eikä se suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaistakaan.

On surullista ajatella kaikkia niitä ihmisiä, jotka näiden säästöjen jälkeen jäisivät avun ulkopuolelle. Heitä on tuhansia. Tällaiset leikkaukset eivät ole säästöjä. Niiden kertaantuvat vaikutukset näkyvät esimerkiksi syrjäytymisenä, mielenterveyden haasteina, fyysisinä sairauksina ja jopa itsemurhina. Kuka kantaa vastuun?

Tule kanssamme 29.8.2025 näyttämään, että NYT RIITTÄÄ!

Osoitamme mieltä, koska leikkaukset sote-järjestöjen valtionavustuksiin eivät ole säästöjä. Todellisuudessa ne ovat leikkauksia ennaltaehkäisyyn, arjen turvallisuuteen, vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen. Leikkaukset kuormittavat julkista palvelujärjestelmää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Niiden inhimilliset vaikutukset ovat myös kohtuuttomat.

Tule kanssamme vaatimaan, ettei lisäleikkauksia sote-järjestötoimintaan enää tehdä. Jo tähän mennessä päätetyt historialliset 140 miljoonan leikkaukset tulevat heikentämään sote-järjestöjen mahdollisuuksia tehdä auttamistyötä.

Kokoonnumme Hämeenpuiston Vapaudenpatsaalla 29.8. klo 14.45 alkaen ja lähdemme liikkeelle klo 15. Kuljemme Hämeenkatua rautatieasemalle saakka ja pysähdymme hetkeksi matkalla Keskustorille. Mielenosoitus päättyy klo 16 mennessä.

Tunnistat Sinuiksi ry:n toimihenkilöt pinkeistä liiveistä, joissa on sekä etu- että selkäpuolella Sinuiksi ry:n tuttu logo!

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Valitettavasti tiedämme tutkimusten mukaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat yhä ja paljon häirintää, syrjintää, vihaa ja väkivaltaa. Noin puolet sateenkaarinuorista kertoo kokeneensa vihaa ja väkivaltaa. 

Yksikin vihamielinen tai väkivaltainen teko on liikaa, mutta on ihan käsittämättömän surullista lukea näin suurista luvuista tänään, vuonna 2025. 

Jokaisella tulisi olla oikeus kasvaa, kehittyä ja elää turvassa, mutta se ei Suomessa tänä päivänä vähemmistöjen osalta toteudu. Pride on ollut aina vuodesta 1969 ennen kaikkea mielenosoitus, kapinaa, joka nostaa esiin epäkohtia. Herättelee meistä jokaisen miettimään, onko oikein, että nuori joutuu pelkäämään väkivaltaa oman sukupuolensa takia? Onko oikein, että seniori joutuu pelkäämään joutuvansa takaisin kaappiin hoivakodissa? Onko oikein, että ihmisen täytyy perustella oikeuttaan elää ja olla olemass?

Pride on ennen kaikkea kapinaa, mutta se on lupaus jokaiselle siitä, että Pridessä tulee kohdatuksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on. Yksi ehto toki on: yhdenvertaisuus on jakamaton ja ainoastaan syrjintä on kiellettyä.

Rohkaisen - tai paremminkin vaadin- kuntapäättäjiä, viranomaisia, kasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen henkilöstöä, vanhempia, huoltajia ja ihan kaikkia miettimään, haluammeko rakentaa maailman pelon, vihan ja ymmärtämättömyyden kivijalkaan, ja odottaa, että tuleva sukupolvi olisi empaattinen ja oikeudenmukainen.

Vai voisimmeko rakentaa maailmasta hyväksyvän, arvostavan ja kannattelevan? Se on valinta, ja vain teot puhuvat puolestaan.

Tämä maailma tarvitsee rakkautta tänään - ehkä enemmän kuin koskaan. Orivesi Pride sekä sen työryhmä auttavat rakkautta juurtumaan myös Orivedelle. Olen siitä todella kiitollinen.

Hyvää ensimmäistä Orivesi Pridea!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Oriveden Sanomissa 26.7.2025.

Lukijalta | "Olen ylpeä Orivedestä" - Pirkanmaan SETA:n toiminnanjohtaja iloitsee Orivedellä järjestettävästä Pride-tapahtumasta | Mielipiteet | Oriveden Sanomat

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Ystävät, tänään olemme täällä – Ruovedellä – juhlimassa sitä, että me kaikki kuulumme tähän maailmaan. Että rakkaus, identiteetti ja toivo eivät tunne rajoja, eivätkä ne tarvitse lupaa ollakseen totta. Pride ei ole vain juhla. Se on muisto kivusta, joka ei enää hiljene. Se on lupaus tulevaisuudesta, jossa ketään ei jätetä yksin. Se on teko – jokainen askel tässä kulkueessa on vastalause vääryydelle.

Tänä vuonna haluan puhua erityisesti transihmisten oikeuksista. Niistä oikeuksista, jotka ovat jälleen kyseenalaistettuja, lainsäädännössä ja arjen kohtaamisissa, ympäri maailmaa, myös Suomessa. Kun ihmisen sukupuoli kyseenalaistetaan, kyseenalaistetaan samalla hänen oikeutensa elää, hengittää ja tulla kohdatuksi ihmisenä. Me emme voi antaa sen tapahtua.

Transihmiset eivät ole ideologinen väittelyaihe, eivätkä yhteiskunnan uhka – he ovat ihmisiä. He ovat lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia. He ovat meidän perheenjäseniämme, ystäviämme, työkavereitamme. Heillä on oikeus kehoonsa, identiteettiinsä ja turvalliseen elämään. Oikeus asiantuntevaan ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Oikeus siihen, ettei heidän olemassaoloaan tarvitse todistella tai puolustella.

Meidän tehtävämme, niin Sinuiksi ry:ssä kuin jokaisessa kylässä, kaupungissa, kunnassa ja yhteisössä, on pitää huolta siitä, ettei kukaan jää yksin. Että sateenkaari-ihmisten tarinat eivät vaikene, eivätkä huku häpeässä. Me emme tarvitse enempää hiljaisuutta – me tarvitsemme ääniä, jotka sanovat: "Sinä saat olla. Sinä riität. Sinä kuulut."

Tiedän, että pienillä paikkakunnilla – kuten täällä Ruovedellä – rohkeus voi joskus tuntua raskaalta. Mutta juuri täällä jokainen sateenkaarilippu on merkki siitä, että maailma voi muuttua lempeämmäksi. Että rakkaus ja lempeys voisi juurtua myös tänne.

Yhdenvertaisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus – myös täällä.

Me jatkamme työtämme, jotta yksikään sateenkaarinuori ei joudu pelkäämään. Jotta yksikään ei joudu selittämään, miksi hänen rakkautensa on yhtä arvokas. Jotta vanhemmat rakastaisivat lapsiaan juuri sellaisina kuin he ovat – ehdoitta, ilman mutta-sanoja.

Tänään Ruovesi on ylpeä. Ei vain itsestään, vaan meistä kaikista. Kiitos, että olette täällä. Kiitos, että kuljette yhdessä. Kiitos, että uskotte siihen, että maailma voi olla toisenlainen.

Juuri edesmenneen Eero Raittisen laulun sanoin: "Toivotaan, toivotaan, toivotaan, että joskus luomme toisenlaisen maan, että antaisimme kaiken, auttaisimme ystävää, ehkä kaukana se on mut' toivo jää."

Pride ei ole vain päivä, ei vain juhla, eikä vain kapinaa. Se on suunta. Ja me emme suostu kääntymään takaisin.

Kiitos

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

On kunnia seistä tässä tilassa, joka sykkii elämää, värejä, hiljaisia kysymyksiä ja huutavia toiveita. Tämä ei ole vain näyttely. Tämä on kartta maailmaan, jota ei vielä ole – mutta jonka jokainen teos täällä auttaa meitä kuvittelemaan. Sateenkaariutopia ei ole pelkkä nimi – se on lupaus siitä, että mahdollisuus parempaan on.

Usein sanotaan, että nuoruus on etsimistä. Mutta minusta nuoruus on myös löytämistä. Täällä se näkyy kirkkaasti: olette löytäneet välineitä, sanoja ja värejä kertoa jotakin hyvin tärkeää. Itsestänne. Meistä. Maailmasta, jota ette vain katso, vaan myös rakennatte.

Jokainen teos tässä huoneessa kantaa mukanaan rohkeutta. Rohkeutta katsoa sisäänpäin ja tuoda oma ainutkertaisuus ja kauneus esiin. Rohkeutta olla olemassa silloinkin, kun yhteiskunta ei aina osaa, uskalla tai halua nähdä. Täällä, teidän luomassanne tilassa, näkeminen on rakastava teko. Se on huolenpitoa. Se on vallankumousta.

Usein meiltä kysytään: “Millainen maailma olisi, jos kaikki saisivat olla vapaasti omia itsejään?” Minä kysyn tänään toisin: “Millainen maailma voisi olla, jos me oikeasti kuuntelisimme teitä?” Tässä näyttelyssä on vastaus. Siellä se on – yksityiskohdissa, värieissä, varovaisessa viivassa, huutavassa kuvassa. Se on maailmassa, jossa toiseus ei ole uhka, vaan jokaisessa yksilössä on vaalittavaa ainutkertaisuutta. Maailmassa, jossa rakkaus ei tarvitse selityksiä. Maailmassa, jossa kukaan ei joudu piilottamaan itseään selvitäkseen.

Me Sinuiksi ry:ssä uskomme siihen, että turvallisemmat tilat eivät synny itsestään. Ne rakennetaan – sanoin, teoin, katsein, kysymyksin. Juuri sellaisin kuin te olette tänään luoneet. Tämä tila on turvasatama, mutta se on myös kartta. Se näyttää suuntaa. Ei vain meille, vaan kaikille, jotka eivät vielä tiedä, että tällainen tulevaisuus on olemassa.

Haluan sanoa teille, nuoret taiteilijat: te olette näkyviä. Te olette arvokkaita. Teidän kokemuksenne eivät ole liikaa, eivät liian vähän. Ne ovat juuri oikeita. Olette rakastettuja ja kauniita.

Ja teidän toiveenne tulevaisuudesta — ne eivät ole haihattattelua. Ne ovat suunnitelmia. Me kuulemme ne. Me otamme ne tosissaan.

Lopuksi: kiitos. Kiitos jokaiselle teokselle, joka pysäyttää. Kiitos jokaiselle tunteelle, joka on uskallettu päästää maailmaan. Kiitos jokaiselle, joka on tämän näyttelyn mahdollistanut. Avataan siis Sateenkaariutopia.

Astutaan sen sisään. Ei vain katsojaksi, vaan osaksi. Koska tämä utopia ei ole pakopaikka — se on alku jollekin paremmalle.

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Haluan kiittää Nokia Pridea ja Sinuiksi ry:tä kutsusta tulla puhumaan teille tänään. 

Pridellä on monikymmenvuotinen perintö, joka sai alkunsa Stonwallin mellakoista, jossa transsisaremme ja -veljemme nousivat barrikadeille poliisiväkivaltaa vastaan.

Vuosien varrella Pride on muotoutunut sateenkaari-ihmisten juhlaksi ja mahdollisuudeksi juhlia omaa identiteettiään. Ennen kaikkea Pride on kuitenkin protesti, protesti yhteiskunnan syrjiviä rakenteita vastaan. 

Vielä tänäkin päivänä Priden tarvetta kyseenalaistetaan, mutta yhteiskunnallisen keskustelun muuttuessa alati oikeistolaisemmaksi ja vähemmistöjen oikeuksia polkeviksi, on päivän selvää, että meidän tulee jatkaa työtä tasa-arvon eteen ja järjestää entistä näkyvämpiä Pride-tapahtumia. 

Suuret Pride-juhlat saavat suurimman näkyvyyden mediassa ja julkisessa keskustelussa, mutta jokainen pienempikin Pride on tärkeä. Meitä on jokaisessa kylässä ja kaupungissa ympäri Suomen, eikä kaikilla ole mahdollisuutta matkustaa suuriin kaupunkeihin. Siksi meidän pitää järjestää tapahtumia myös muualla, kuten tänään Nokialla. 

Minulla on yli kymmenvuotinen aktiivitausta ammattiliittojen ja SAK:n toiminnassa ja toimin nyt ensimmäistä vuottani Pirkanmaan Seta – Sinuiksi ry:n hallituksessa. Olen ollut erittäin etuoikeutettu ja onnekas työpaikkojeni suhteen, palvelualoilla sateenkaari-identiteetti ei ole niin suuri tabu, kuin esimerkiksi teollisuuden puolella. 

Suomessa yli kolmasosa työelämässä olevista sateenkaari-ihmisistä eivät ole kertoneet identiteetistään, eli ovat "kaapissa", vaikka arjessa läheiset tästä tietäisivätkin. Huolena ovat pelko kiusaamisesta, eristämisestä ja uralla etenemisen hankaloituminen. 

Jos taas ihmiset ovat uskaltautuneet kertoa identiteetistään, niin yli kymmenes on kertonut syrjinnän kokemuksista työelämässä. Valitettavasti tällainen syrjintä harvoin kantautuu ammattiliittojen tietoon. Joka kymmenes kokee, ettei asiasta puhumisesta ole apua tilanteeseen. 

Näin ei saisi olla missään työpaikassa, jossa käytämme jopa yli kolmanneksen elämästämme.  

Olen parin viimeisen vuoden aikana päässyt tutustumaan kansainvälisten ammattiliittojen sateenkaariverkostojen työhön ja vierailimme muutaman suomalaisen ammattiliiton ja Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa sateenkaarioikeuksien maailmanjärjestö ILGAn maailmankonferenssissa Kapkaupungissa, jossa järjestettiin myös ensimmäistä kertaa ammattiliittojen esikonferenssi. 

Konferenssin ja liittojemme viesti oli selvä. Ammattiliittojen tulee panostaa toiminnassaan ja yhteiskuntavaikuttamisessa inklusiivisuuden lisäämiseen työpaikoilla ja arjessa. Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet eivät ole irrallisia muiden ihmisoikeuksista, vaan taistelu on yhteinen.

Tässä asiassa meillä ammattiliitoilla on vielä kasvun varaa vaikka Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöt, SAK, Akava ja STTK ovatkin olleet useita vuosia Helsinki Priden pääyhteistyökumppaneita useiden ammattiliittojen kanssa.

Me kuitenkin voimme tehdä enemmän ja siinä meistä jokaisella on tärkeä rooli. Ammattiliitot muodostuvat jäsenistöstään ja mitä useampi meistä ottaa sateenkaari-ihmisten oikeudet esiin luo pohjan kehittää toimintaa sateenkaariystävällisemmäksi ja ottamaan kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäri vuoden, ei vain Priden aikaan. 

Solidaarisuus on ammattiyhdistys- ja Pride-liikkeen kulmakiviä. Meidän tulee tukea ja vahvistaa vähemmistöjen oikeuksia, sillä kaikki saavutettu turva on myös mahdollista menettää, jos emme puolusta niitä aktiivisesti. 

Olemmekin lähteneet JHL:ssa etunenässä kartoittamaan jäsenistömme aktiivisia sateenkaarijäseniä ja pyrimme luomaan jäsenverkoston edistääksemme sateenkaari-ihmisten oikeuksia liiton toiminnassa ja työelämässä. Ilokseni vastaanotto on ollut positiivinen ja uskon meidän saavuttavan vielä paljon. 

Hartain toiveemme on innoittaa myös muita ammattiliittoja samaan saadaksemme yli liittorajojen toimiva yhteisö, joka tekee yhteistyötä paikallisten ja kansallisten sateenkaariyhteisöjen kanssa luoden parempaa työelämää meille kaikille. 

Paras asiantuntijuus on meillä itsellämme ja meidän on saatava äänemme kuuluviin, tähän ammattiliitoilla on resurssit ja kanavat. 

Kannustankin teistä jokaista seuraamaan ammattiliittojenne tiedotusta ja mahdollisuuksien mukaan osallistumaan yhteisiin talkoisiin, sillä tarvitsemme juuri sinut mukaan luomaan inklusiivisempaa työelämää ja yhteiskuntaa. 

Jo yksikin ihminen voi aloittaa muutoksen, se vaatii vain rohkeutta. Pienistä puroista syntyy valtavat virrat, jotka kuohuvat voimallaan läpi haastavienkin esteiden.  Yhdenvertainen työelämä ja arki on meidän jokaisen ihmisoikeus.

Kiitos paljon, että pääsin puhumaan teille ja jottei tämä mene ihan saarnaamiseksi, niin siirrytään nyt nauttimaan mahtavasta ohjelmasta ja juhlistamaan ihmisoikeuksia täällä Nokia Pridella! 

Kiitos!

Sami Kaita

hallituksen jäsen

Sinuiksi ry

Tampereella ja Tampereen sateenkaariskenellä on erityinen paikka sielussani. Todella suurella riemulla muistelen sitä, kun teininä uskaltauduin Leimareihin. Muistelen sitä tunnetta, kun koko Ylioppilastalo oli täynnä muitakin sateenkaarevia; yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitä, että ehkä en olekaan yksin koko maailmassa. Tunsin kuuluvani yhteen suureen perheeseen.

Nostalgisoin myös sitä hetkeä, kun seisoin Tampereella katselemassa Pride-kulkueen ohilipumista. En uskaltautunut mukaan, pelko jyskytti takaraivossa. Mutta silti sydämessäni tunsin suunnatonta iloa, sillä jälleen en ollut yksin. Pirkanmaalla oli muitakin sateenkaarevia. Tunsin kuuluvani yhteen suureen perheeseen.

Mutta aivan erityisesti Tampere on jäänyt sieluuni, sillä täällä koin valaistumisen astuessani sisään Finlaysonin kirkkoon, sateenkaarimessuun. Tuntui epätodelliselta nähdä, että kirkko oli täynnä sateenkaarevia. Heitä, joita kirkko oli polkenut maahan. Heitä, joita konservatiivikristityt tuomitsevat kiihkeästi helvettiin. Tunsin kuuluvani yhteen suureen perheeseen.

Silloin päätin, että enää koskaan kirkko ei käännä selkäänsä, ei ainakaan minun silmieni alla.

Voin paljastaa, että herätysliikkeessä luuhatessani ajattelin, että miten hyvä maailma meillä olisikaan, jos jokainen ihminen olisi kristitty. Tai edes ajattelisi kuin kristitty. Kuinka sovussa koko maailma eläisi. Kuinka maailma olisi parempi paikka elää ja olla. Kuinka ihmisarvo toteutuisi kaikkialla.

Toivekuvitelmia jokainen.

Mutta nykyään ajattelen vilpittömästi, että miten hyvä maailma meillä olisikaan, jos jokainen ihminen ajattelisi kuin sateenkaarevat. Ajattelisi kuin me, jotka olemme täällä. Kuinka sovussa koko maailma eläisikään. Kuinka jokaisella olisi oikeus olla olemassa omana itsenään. Kuinka ihmisoikeudet kukoistaisivatkaan. [Toivekuvitelmia.]

Tästä huolimatta, minulle kirkko on aina edustanut yhteiskunnan sorrettujen, alistettujen, heikommassa asemassa olevien puolustajaa. 

Onko tämä toteutunut?
No ei todellakaan.

Kirkko on täynnä syrjiviä rakenteita. Syrjintää. Halveksuntaa. Ohikatsomista. Torjumista.

Vaikkei minulla ole kirkossa minkäänlaista auktoriteettia, pyydän silti anteeksi. Pyydän anteeksi koko kirkon puolesta sitä, että kirkko on epäonnistunut. Me olemme epäonnistuneet suojelemaan, pitämään huolta, hyväksymään. Kirkossa on torjuttu sateenkaarevia. Syrjitty. Halveksittu. 

Anteeksi.

Me olemme yrittäneet olla parempia. Kirkon sisällä tehdään aktivismia, pidetään sateenkaarevia esillä, yritetään muuttaa kirkkoa, jotta kirkko aidosti puolustaisi sorrettuja, jotta jokainen voisi kokea olevansa yhtä suurta perhettä - myös kirkossa.

Kirkossa tehty vaikutustyö on myös tuottanut hedelmää – vihdoinkin. Viime viikolla piispainkokous antoi pastoraalisen ohjeen, jossa kaikki avioliitot asetettiin samalle viivalle ja samalla jokainen kirkko tässä maassa avautui myös sateenkaaripareille. Mutta työ jatkuu edelleen; vielä täytyy puolustaa ihmisoikeuksia. Työ jatkuu niin kauan kuin on syrjiviä asenteita, eriarvoistavia käytänteitä, halveksivaa puhetta. Ja jatkuu myös sen jälkeen, jotta myös kirkossa voisi kokea olevansa yhtä suurta perhettä.

Minulle perhe merkitsee yhteisöä, jossa voi kokea olevansa turvassa. Yhteisöä, jossa saa olla oma itsensä. Yhteisöä, jossa saa rakastaa ja olla rakastettu. Samalla perhe on myös yhteisö, jossa kuunnellaan toisia; jossa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa, tehdä yhteisöönsä muutosta.

Ajattelen, että perhe on valinta. Jokainen meistä tarvitsee ympärilleen yhteisöä, jossa nämä toteutuvat. Jokainen meistä voi valita, missä on se oma perhe, keistä se koostuu. 

Mekin muodostamme yhden suuren perheen, ainakin tämän hetken ajan. 
Koko sydämestäni toivon, että jokainen voi löytää perheen tästä yhteisöstä.

Tähän perheeseen mahtuu jokainen, kaikissa sateenkaarenväreissä. Riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta, riippumatta ulkoisista tekijöistä, riippumatta mistään. Tässä perheessä voi olla hyväksytty, rakastettu, voi olla turvassa. Kukaan ei ole liian sitä tai tätä ollakseen yhtä. Tässä perheessä ei tarvitse selitellä, miksi kaulassa roikkuu jotakin, miksi on jotakin, miksi on jonkinlainen. Tähän perheeseen mahtuu.

Sillä juuri nyt tarvitaan suurta perhettä ympärille. 

Maailma näyttää kamalimpia puoliaan sateenkaareville; painaa meitä alas; yrittää viedä ihmisoikeutemme. 

Mutta yhtenä suurena rintamana. Yhtenä suurena perheenä, me voimme nousta sitä kaikkea vastaan. Toisistamme voimme saada turvaa. Toisistamme voimme löytää yhteisön, jossa voimme tulla hyväksytyiksi ja rakastetuiksi, ihan sama mitä koko muu maailma huutaisi. Me huudamme lujempaa.

Ja me marssimme, huudamme, pidämme lippujamme korkealla niin kauan, että tasa-arvo toteutuu. Että ihmisoikeudet toteutuvat. Että jokaisella on oikeus olla olemassa ilman pelkoa.

Ja vielä sen jälkeenkin. Sillä niin perhe toimii.

Jumalauta Manse Pride; rakastakaa, juhlikaa, riemuitkaa, huutakaa. Niin että tuntuu. Ja olkaa yhtä suurta perhettä.

Petja Kopperoinen

pastori

Manse Pride 2025 suojelija

Yhtä suurta perhettä oli tämän vuoden Manse Priden teema. Perhe rakentuu yhteisten arvojen, hyväksynnän ja luottamuksen ympärille. Sinuiksi ry:n blogissa Sinä saat valita keitä perheeseesi kuuluu muistutetaan, että itse valittu perhe koostuu turvallisista ihmisistä, joiden kanssa tulee arvostetuksi omana itsenään. Erilaisten ihmisten, myös sateenkaariparien, perheellistymistoiveita pitää kunnioittaa ja tukea myös yhteiskunnan ja palveluiden toimesta.

Oli hieno nähdä miten Tampere heräsi pride-viikolla eloon ja kuinka tapahtuma kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän. Jo ennen pride-viikkoa etsin innolla katukuvaan ilmestyneitä pride-tapahtumien julisteita ja sateenkaarilippuja. Tampereen tiedostavampi sateenkaarilippu onkin mahtava paikallinen erikoisuus. Pride-liputus on kaikessa yksinkertaisuudessaan yhdenvertaisuusteko, jonka toteuttaminen ei vahingoita ketään, totesi Tampereen nuorisovaltuusto kantaa ottaen mielipidekirjoituksessaan.

Keväällä Ylen Kun saa rakastaa -dokumenttisarja nosti esiin vanhempien ja sateenkaarevien tamperelaisten kipeitäkin kokemuksia. Se muistuttaa, miten pitkä matka on kuljettu – ja miten keskeneräinen yhteiskuntamme vielä osittain on. Jokainen ansaitsee tulla rakastetuksi ilman pelkoa tai häpeää.

Sinuiksi-yhteisö, perhe, toivottaa kaikki tervetulleiksi, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Tasa-arvo, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus ovat meidän perhekulttuurimme perusta ja tässä perheessä vaadimme turvallisempia tiloja. Sinuiksi ry tekee tämän puolesta työtä joka päivä. Tarjoamme keskusteluapua, koulutuksia ja tilaa tulla kuulluksi. Työmme syntyy kohtaamisista ja yhteisön oivalluksista. Tarvitsemme sinua – vapaaehtoisena, jäsenenä, tukijana tai liittolaisena. Pyydänkin jokaista puuttumaan priden innoittamana kohtaamaansa homo- ja transfobiaan rohkeasti ja kuuluvasti. Meistä jokainen voi rakentaa maailmaa, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä paljastuvansa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kolumnissa Tamperelainen lehdessä 17.6.2025.

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Sinuiksi ry:n hallituksen puheenjohtaja, Jari Kuisma, piti innostavan ja perheteemaan kantaaottavan puheen Sorsapuistossa Manse Pride -puistojuhlassa 14.6.2025.

Hyvät ystävät, rakas yhteisö,

Minä olen Jari Kuisma ja edustan täällä tänään Sinuiksi ry:tä, missä toimin hallituksen puheenjohtajana nyt kolmatta vuotta.

Sorsapuistossa kokoontuu jälleen tuhansien joukko, joka sanoo: me olemme täällä ja ansaitsemme tulla Sinuiksi.

Tämän vuoden Manse Priden teema on "Yhtä suurta perhettä". Se ei ole vain iskulause, vaan kutsu – ja lupaus. Kutsu tulla mukaan yhdistyksen toimintaan, ja lupaus siitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Se kertoo siitä perheestä, joka ei välttämättä synny sukusuhteista, vaan jaetuista arvoista, tuesta ja rakkaudesta.

Myös sateenkaariyhteisössä perheitä on monenlaisia: biologisia, valittuja, uusiksi rakennettuja ja vielä vasta haaveissa olevia. Meistä jokainen tarvitsee turvallisia ihmisiä ympärilleen – sellaisia, joiden seurassa ei tarvitse selitellä itseään tai pienentää sitä, kuka on. Sinuiksi ry teki kevätkokouksessaan toukokuussa seuraavan kannanoton: Sateenkaari-ihmisten lapsiperheellistymishaaveita on tuettava. Esimerkiksi vuonna 2025 Suomen hallitus päätti palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin, mutta jätti sateenkaariperheet ja itselliset henkilöt päätöksen ulkopuolelle. Sellaisille perheille, joissa kummallakaan vanhemmista ei ole kohtua, ainoat käytännön mahdollisuudet lapsiperheellistymiseen ovat adoptio, kumppanuusvanhemmuus tai sijaissynnytys ulkomailla. Sinuiksi ry vaatiikin, että sateenkaari-ihmisten lapsiperheellistymistä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Jokaisella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus toteuttaa perhehaaveensa taustastaan riippumatta. 

Ylellä keväällä esitetty ja Yle Areenasta löytyvä dokumenttisarja Kun saa rakastaa teki näkyväksi sen, miten pitkä matka yhdenvertaisuuden eteen on kuljettu. Sarjan tähtinä nähtiin tamperelaisia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia tavallisia ihmisiä ja pareja: Mikko, Paavojuha ja Pekka, Hillevi ja Lissusekä Tanja ja Sandra - osa heistä on myös paikalla täällä tänään. Kiitos, että teitte tarinanne näkyviksi ja tuotte esikuvia myös valtamediaan näkyväksi siitä millaisia kokemuksia teillä on ollut elämässänne ja millaista on vanheta sateenkaariväen jäsenenä. Lisäksi tietysti suuri kiitos sarjan rakentajalle, ohjaaja-käsikirjoittaja-nauhoittaja eli Kirsi Marie Liimataiselle. Dokumenttisarjassa kuulemme tarinoita kaksoiselämästä, kaapista ulostulemisesta, itsensä hyväksymisestä - ja ennen kaikkea rakkaudesta. Siinä puhuttiin sukupolven äänellä, joka on joutunut myös elämään varjoissa – ja samalla rakentanut meille perustaa, jolle voimme nyt nousta. Tämä dokumentti myös muistutti siitä, että työmme ei ole vielä ohi.

On hieno nähdä miten Tampere herää pride-viikolla eloon ja kuinka tapahtuma kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän, tänä vuonna viikolla järjestettiin n. 100 pride-liitännäistä tapahtumaa. Jo ennen pride-viikkoa oli ilo katsella kun katukuvaan ilmestyi pride-tapahtumien mainoksia ja sateenkaarilippuja. Tampereen tiedostavampi sateenkaarilippu on mahtava paikallinen erikoisuus, jolla liputuksen puolesta Tampereen nuorisovaltuusto otti osuvasti kantaa mielipidekirjoituksessaan. He totesivat, että "pride-liputus on kaikessa yksinkertaisuudessaan yhdenvertaisuusteko, jonka toteuttaminen ei vahingoita ketään".

Sinuiksi ry tekee priden lisäksi työtä ympäri vuoden. Me haluamme olla meidän kaikkien yhdistys. Tarjoamme tukea, ohjausta ja kohtaamisia ihmisille, jotka etsivät paikkaansa. Sinuiksi tekee myös koulutustyötä, jotta yhä useammat ammattilaiset saavat tukea sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen erityiskysymyksiin. Sinuiksi-yhteisö, perhe, toivottaa kaikki tervetulleiksi, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Tasa-arvo, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus ovat meidän perhekulttuurimme perusta ja tässä perheessä vaadimme turvallisempia tiloja.

Tätä kaikkea ei voi tehdä yksin. Me tarvitsemme teitä. Voit lähteä toimintaan mukaan esimerkiksi liittymällä jäseneksi, koulututtautumalla vapaaehtoiseksi tai ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi. Yhdistyksen toiminnasta, siihen liittymisestä ja sen tukemisesta saa lisätietoa Sinuiksin teltalta tai verkkosivuilta.

Turvallinen tila ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii tekoja. Pyydänkin jokaista liittolaista puuttumaan kohtaamaansa homo- ja transfobiaan rohkeasti. Meidän jokaisen vastuulla on rakentaa arjessa sellaista yhteiskuntaa, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä paljastuvansa. 

Tänään kiitän sydämestäni Manse Pride -tiimiä, kaikkia Sinuiksi ry:n työntekijöitä ja vapaaehtoisia, yhteistyökumppaneita, tukijoita ja sponsoreita. Ilman teitä ei olisi tätä juhlaa.

Maailma voi tuntua välillä epävarmalta. Mutta pride on muistutus siitä, että toivo ei katoa. Aktivismi, yhteistyö ja rakkaus muuttavat maailmaa. Me emme ole yksin, ja meillä on toisemme osana yhtä suurta perhettä.

And shortly in English for them listening who may not speak Finnish:

My name is Jari Kuisma and I’m the chairperson of Sinuiksi organization. We are here today to celebrate love, visibility, and community.

We are one big chosen family – built on respect, equality, and shared values.

You are not alone. You belong.

I encourage you to join Sinuiksi, our local lgbtq, non-profit organization that also arranges Manse Pride. You can volunteer, join as a monthly donor or as a member. You can find us and hear more from the Sinuiksi tent on the left side of the stage.

Togetherness makes us stronger.

Thank you, and Happy Pride!

Kiitos kun olette saapuneet tänne tukemaan mielenosoitusta ja juhlaa, hyvää pridea kaikille!

Lue lisää:

Sinuiksi-blogi: Sinuiksi ry:n kevätkokouksen kannanotto: Sateenkaari-ihmisten lapsiperheellistymishaaveita on tuettava (https://yhdistys.sinuiksi.fi/yhdistys/blogi/kevatkokouksen-kannanotto-2025/)

Yle Areena: Kun saa rakastaa (https://areena.yle.fi/1-68152100)

Aamulehti | Lukijalta | Tampereen nuorisovaltuusto: Pride-liputus on pieni, mutta vaikuttava, yhdenvertaisuusteko (https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000011282988.html).

Sinuiksi.fi:
Liity jäseneksi
Lahjoita - Tuki tänään vaikuttaa huomiseen 🌈
Liity kuukausilahjoittajaksi

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Manse Pride -viikon aikana nähdään monipuolinen kattaus elokuvia yhteistyössä Arthouse Cinema Niagara -elokuvateatterin kanssa. Elokuvat tarjoavat kiinnostavia näkökulmia ihmissuhteisiin ja maailmaan.

Maanantaina 9.6. nähdään Sophie Dupuis’n SOLO (Kanada, 2023), visuaalisesti lumoava elokuva, joka pääosassa oleva drag-taiteilija rakastuu täysillä kiinnostavaan, mutta pelottavaa mieheen. Elokuva sukeltaa mahdottoman suhteen aallokkoon ja käsittelee lisäksi päähenkilön kipeää äiti-suhdetta.

Keskiviikkona 11.6. TFF goes Manse Pride tuo valkokankaalle Tampereen elokuvajuhlien kuratoiman lyhytelokuvanäytöksen teemalla Echoes of Brokeback Mountain, joka käsittelee maskuliinisuutta ja queer-kaihoa eri näkökulmista. Elokuvina nähdään Sauna Day (2024), IUS of Time (2025), Greenhorn (2025) ja The Blue Shelter (2023).

Torstaina 12.6. vuorossa on kotimainen elokuva FOR BOYS (Suomi, 2024), jossa käsitellään ihmissuhteita, rakkautta ja ikääntymistä muistojen keskellä.

Perjantaina 13.6. Zacharias Mavroeidisin The Summer with Carmen (Kreikka, 2023) taas tarjoaa helteisen, älykkään ja kesänlämpöisen pohdinnan erosta, ystävyydestä ja pienen Carmen koiran hoidosta.

Ja viimeiseksi sunnuntain 15.6. leffabrunssilla sukelletaan The Wizard of Ozin (USA, 1939) klassiseen magiaan. Tämä tapahtuma järjestetään yhteistyössä Tuulensuun palatsin kanssa. Tämä Technicolor-unelma on ollut monille queer-ihmisille ensimmäinen elokuvallinen kokemus, jossa "sateenkaaren tuolla puolen" ei ollut vain laulun sanahelinää, vaan lupaus jostain paremmasta. Dorothy, hänen valepuvussa kulkevat ystävänsä ja matka kohti itsensä löytämistä ovat tehneet elokuvasta homoikonin jo vuosikymmeniksi.

Aiemmin vihjailujen varaan jääneet suhteet ja häpeilemätön queer coding ovat saaneet tehdä tilaa aidolle representaatiolle. Moni meistä on löytänyt peilin tai "kuvajaisensa" Brokeback Mountainin rakkauden kestävyydestä ja puhtaudesta, Call Me by Your Namen haikeudesta, Portrait of a Lady on Firen kytevästä kapinasta tai Moonlightin raikkaasta kerronnasta.

Jos nälkä kasvaa pride-viikon elokuvia katsoessa, suosittelen tutustumaan myös laajempaan queer-elokuvien valikoimaan. Olen koostanut omasta mielestäni parhaista homoelokuvista listan Letterboxdiin. Mukana on niin ajattomia klassikoita kuin tuoreita helmiä, kuten keväällä ensi-iltansa saanut Queer (2024), joka pohjautuu William S. Burroughsin kulttiteokseen. Listan löydät täältä: 🔗 Best Gay-Themed Movies – Letterboxd.

Tervetuloa pride-viikolle jakamaan elokuvahetkiä, jotka jäävät elämään sekä valkokankaalla että sydämessä.

PS: Yhdistyksen jäsenet saavat pride-viikon elokuvista jäsenkortilla alennusta (norm. 11€, jäsenille 9€).

Lue lisää ja tutustu näytöksiin: https://arthousecinemaniagara.fi/

Manse Pride -viikon elokuvia Niagarassa

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Sateenkaari-ihmiset ovat kautta aikain rakentaneet ympärilleen itse valittuja perheitä. Lapsuuden kasvuperheessä tai suvussa ei ole aina hyväksytty läheisen seksuaalista suuntautumista, sukupuolen moninaisuutta tai suhdemuotoa. Moni sateenkaari-ihminen on siis menettänyt perheensä. Uusi on pitänyt rakentaa itse.

Itse valittu perhe koostuu turvallisista ihmisistä, joiden kanssa tulee arvostetuksi omana itsenään. Tällainen perhe voi rakentua esimerkiksi ystävistä, kämppäkavereista, kumppaneista tai kumppanin läheisistä. Itse valitun perheen kanssa jaetaan tavallista arkea ja juhlaa. Ristiriidatkin kuuluvat perhe-elämään, myös valituissa perheissä.

Yhteisön tuoma turvaverkko kannattelee vaikeissakin tilanteissa. Sen varassa voi rauhassa tutkia ja elää elämää tietäen, ettei ole yksin.

Ehkä sinullakin on perheenjäseniä, joiden tärkeyttä ei määritä yhteinen geeniperimä tai laki? Perheenjäseniä, jotka olet itse valinnut elämääsi.

Manse Pridea vietetään 9.–15.6. teemalla Yhtä suurta perhettä. Voit tulla paikalle valitun perheesi kanssa – tai itseksesi. Pride on paikka, jossa et ole yksin.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Aamulehdessä 26.5.2025.

Lukijalta | Sinä saat valita, keitä perheeseesi kuuluu | Aamulehti

Sanna Metsäpuu

johtava asiantuntija, Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja, Sinuiksi ry

Vilppu Järvinen

viestintäpäällikkö, Sateenkaariperheet ry

Haluamme nostaa yleisesti esiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä. Ajattelemme, että kaikki tehty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö palvelee ihan kaikkia ihmisryhmiä: erilaisia enemmistöjä ja erilaisia vähemmistöjä. Haluamme painottaa sanaa erilainen. Erilaisuus ei ole terminä negatiivinen, eikä erilaisuus ole itsessään huono asia. Meistä jokainen on omalla, ainutlaatuisella tavallaan erilainen suhteessa muihin. Suunnitelmallinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö mahdollistaa jokaisen osallistumisen, näkymisen ja elämisen juuri sellaisena kuin on.

KAIKKIEN yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden toiminnan tulisi olla yhdenvertaista ja tasa-arvoista. Liian usein yhdenvertaisuus ja tasa-arvo jää kuitenkin ylätason epämääräiseksi puheeksi ilman konkreettisia toimenpiteitä tai suuntia. Meillä on olemassa järjestelmälliseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön kehittämiseen ja arviointiin työkalu, jota kutsutaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi.

Yhdenvertaisuuslain mukaan muiden muassa viranomaisten, työnantajien ja koulutuksen järjestäjien tulee arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta. Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee kaikkia työpaikkoja, mutta viranomaisilla, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjillä sekä yli 30 henkeä työllistävillä työnantajilla on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.

Tasa-arvosuunnitelma on lain mukaan laadittava työpaikoissa, joissa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Suunnitelma on laadittava joka toinen vuosi yhteistoiminnassa ja siinä on tuotava esiin myös tasa-arvoa edistävät toimet.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö on kaikkien asia, ja sen on läpäistävä organisaatioissa ja yhteisöissä kaikki tasot ylhäältä alas. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö lisää yhteisön jäsenten tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua, korostaaa toimijuutta ja kasvattaa osallisuuden kokemuksia. Se on viesti kaikille henkilöille siitä, että he tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Aamulehdessä 16.5.2025 ja Pirkkalaisessa 17.5.2025.

Lukijalta | Meistä jokainen on erilainen – Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö palvelee ihan kaikkia | Mielipidekirjoitus | Aamulehti

Lukijalta | Tasa-arvo jää liian usein epämääräiseksi puheeksi ilman konkretiaa | Pirkkalainen

Hallitus

Sinuiksi ry

Esimerkiksi vuonna 2025 hallitus päätti palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin, mutta jätti sateenkaariperheet ja itselliset henkilöt päätöksen ulkopuolelle. 

Sinuiksi ry toteaa, ettei lapsiperheellistyminen ole sinällään jakamaton oikeus. Kuitenkin yhteiskunnassa, jossa etsitään ratkaisuja muun muassa matalaan syntyvyyteen, on välttämätöntä tukea kaikenlaisten perheiden tosiasiallista mahdollisuutta lapsiperheellistyä. Jokaisella lapsiperheellistymistoiveella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. 

Sellaisille perheille, joissa kummallakaan vanhemmista ei ole kohtua, ainoat käytännön mahdollisuudet lapsiperheellistymiseen ovat adoptio, kumppanuusvanhemmuus tai sijaissynnytys ulkomailla. 

Suomessa sijaissynnytys on estetty, koska hedelmöityshoitolaki vuodelta 2007 kieltää hedelmöityshoidot tilanteissa, joissa on epäilys lapsen luovuttamisesta adoptoitavaksi. Ulkomailla tehtävä sijaissynnytys on mahdollista, mutta prosessi on raskas, monimutkainen ja kallis. 

Kumppanuusvanhemmuus sopii vain osalle perheistä. Se tarkoittaa vanhemmuuden jakamista ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta ja edellyttää molemmilta osapuolilta vahvaa sitoutumista, huolellista suunnittelua ja sopimista. 

Adoptio taas sopii vain harvoille. Adoptioprosessi on pitkä ja kestää useita vuosia. Tietyt pitkäaikaissairaudet voivat estää adoptiomahdollisuuden kokonaan. Kotimaan adoptio on edullisempi, mutta kestää yleensä pidempään, kun taas ulkomaan adoptio on kalliimpi, mutta nopeampi. Useat maat eivät kuitenkaan luovuta lapsia esimerkiksi samaa sukupuolta oleville pareille adoptoitaviksi.  

Sinuiksi ry vaatii, että sateenkaari-ihmisten lapsiperheellistymistä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Jokaisella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus toteuttaa perhehaaveensa taustastaan riippumatta. 

Tampereella 10.5.2025, lapsettomien lauantaina

Pirkanmaan SETA - Sinuiksi ry

Sinuiksi ry:n valtakunnalliset Sinuiksi-palvelut tarjoavat maksuttomasti ja matalalla kynnyksellä tuki- ja neuvontatyötä, jota tehdään seksologisesta asiantuntijuudesta käsin. Neuvonta- ja tukityö on siis seksuaalineuvontaa tai -terapiaa.

Seksuaalineuvonta on matalan kynnyksen keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Seksuaalisuus on laaja ilmiö, johon liittyy muun muassa sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, roolit, sukupuolen ilmaisu, seksuaalinen suuntautuminen, seksuaali-identiteetti, eroottisuus, ilo, läheisyys, suhteet ja lisääntyminen.

Seksuaalineuvonnassa voidaan käsitellä muun muassa itsetuntoon ja kehonkuvaan liittyviä haasteita, ihmissuhteita, haluttomuutta, halujen eriparisuutta, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta, sairauden vaikutusta seksuaalisuuteen tai jotakin muuta asiaa omaan seksuaalisuuteen liittyen. Sinuiksin seksuaalineuvontaan hakeudutaan yleensä myös oman identiteetin pohdintaan liittyvien asioiden takia.

Voit olla yhteydessä työntekijöihimme matalalla kynnyksellä. Yhdessä neuvontatyöntekijöiden kanssa voit pohtia turvallisessa ilmapiirissä asiaasi. Sinuiksi ry takaa jokaiselle asiakkaalle turvallisemman tilan ja on sitoutunut yhdenvertaisuuteen sekä sen aktiiviseen edistämiseen. Jokaista työntekijäämme koskee myös vaitiolovelvollisuus.

Tutustumista, pohtimista ja pysähtymistä

Seksuaalineuvonta on lähtökohdiltaan tutustumista, pohtimista ja asioiden äärelle pystähtymistä. Neuvontatyöntekijöidemme kanssa tämä on turvallista ja he ovat juuri näitä asioita varten. Neuvontatyöntekijämme toimivat nautintokeskeisesti, ja tärkeintä on asiakkaan hyvinvointi.

Neuvontatyön vastaanotolla voit tutustua ja perehtyä myös erilaisiin seksuaaliterveyden apuvälineisiin. Sen lisäksi, että seksin apuvälineillä tuotetaan nautintoa ja lisätään seksuaalista mielihyvää, niillä voidaan myös ylläpitää seksuaaliterveyttä ja tarpeen vaatiessa hoitaa seksiin liittyviä häiriöitä. Seksin apuvälineitä ovat muun muassa erilaiset penisrenkaat, vibraattorit, masturbaattorit ja liukuvoiteet. Suosittelen tutustumaan erityisesti Sinfulin laajaan tarjontaan.

Sinful on eroottinen verkkokauppa, johon jokainen voi tuntea olevansa tervetullut. Valikoimasta löydät kaikenlaisia laadukkaita seksileluja, joten ostaessasi vibraattorit, dildot, penisrenkaat ja muut nautintovälineet, tiedät saavasi vartaloystävällisistä materiaaleista valmistettuja tuotteita kilpailukykyiseen hintaan.

Sinful on turvallinen ja yhdenvertainen eroottinen verkkokauppa.

Mico Ylimäki

vastaava neuvontatyöntekijä

Sinuiksi-palvelu

Yhteiskunnassamme on kehittynyt voimakkaan vastakkainasettelun ilmapiiri. Se on myös otollinen alusta syrjinnän, vihan, vihapuheen ja väkivallan lisääntymiselle. Kunta- ja aluetasolla vaikutetaan merkittävästi keskeisiin arjen toimintoihin ja niiden saavutettavuuteen, esteettömyyteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. On tärkeää, että paikallistasoilla vaikuttamassa ovat erityisesti sellaiset ihmiset, jotka haluavat edistää kaikkien mahdollisuutta osallistua ja olla aktiivisia kansalaisia ilman pelkoa syrjinnästä, vihasta tai väkivallasta.

Sinuiksi ry on myös seksologinen järjestö, joten pidämme erityisen tärkeänä esimerkiksi, että kunnissa järjestetään laadukasta ja asiantuntevaa seksuaalikasvatusta ja hyvinvointialueilla tarjotaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Turvalliset, sensitiiviset ja lähtökohtanaan moninaisuutta pitävät seksuaaliterveyttä edistävät ja ylläpitävät palvelut ovat jokaisen oikeus.

Kaikkien palveluiden tulisi olla lähtökohdiltaan esteettömiä ja saavutettavia. Siten ne voivat ehkäistä sekä syrjintää että syrjäytymistä. Demokraattisen yhteiskunnan peruskivi on ihmisten, asiakaskansalaisten ja kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja tuoda oma äänensä kuuluviin – siis muulloinkin kuin vaaleissa. Yhteiskunnan julkisten toimijoiden velvollisuus on vaalia osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia osallistua.

Näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin – ja paljon muuhun voidaan vaikuttaa käyttämällä äänioikeutta. Äänestämällä voimme rakentaa yhteiskunnasta avarampaa, yhdenvertaisempaa sekä tasa-arvoisempaa paikkaa elää, vaikuttaa, toimia ja osallistua omalla tavallamme.

13.4.2025 on kunta- ja aluevaalien vaalipäivä. Muistathan käyttää kansalaisoikeuttasi, sillä sinun äänelläsi on väliä.  

Jari Kuisma

puheenjohtaja

Sinuiksi ry

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Kun Pirkanmaan SETA - Sinuiksi ry rekisteröitiin yhdistykseksi 9.4.1973, toimimme nimellä Vagabondi ry. Vagabondi tarkoittaa kuljeskelijaa tai kulkuria, ja yhdistyksen tarkoitus oli ”toimia yhdyssiteenä perheettömille ja yksinäisille." Kehotuskiellon takia ei voinut puhua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä julkisesti, joten erilaisia eufemismeja täytyi rakentaa.

Toiminnassamme oli silloin ja edelleenkin ihmisiä, jotka ovat muuttaneet pienemmistä kunnista "sateenkaaripakolaisina" Tampereelle turvallisemman ja sallivamman ilmapiirin perässä, yksinäisiä ja perheettömiä.

Olemme iloisia voidessamme todeta, että maailma on ottanut askelia parempaan suuntaan. Monet askelista ovat olleet pieniä, nimellisiä, mutta aikojen kuluessa niistä on muodostunut yhteiskunnan rakenteita muuttavia suuntaviittoja. Sinuiksi ry on ollut todistamassa suomalaista yhdenvertaisuuskehitystä vähemmistönäkökulmasta jo yli puoli vuosisataa, onhan Sinuiksi ry Suomen vanhin sateenkaarijärjestö. Kasvukipuja, kannanottoja, mielenosoituksia ja juhlaa on mahtunut mukaan runsaasti.

Pride-tapahtumilla on pitkä historia Tampereella. Niiden alku voidaan jäljittää Leimautumispäiviin 80-luvuille ja yhä Leimarit-bileisiin, jotka ovat muuten suomen vanhimmat keskeytyksettä jatkuneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatut bileet. Ensimmäiset Leimautumisbileet, Leimarit – ”heteroiden ja homojen yhteinen nappoilta” – järjestettiin 25.11.1987. Leimareiden tarkoitus on alusta saakka, yhdistyksemme tavoin, ollut turvallisemman tilan tarjoaminen sekä siltojen rakentaminen.

52 vuotta myöhemmin olemme enemmän kuin yksinäisten ja perheettömien yhdistys. Me olemme Yhtä suurta perhettä. Kenenkään ei tarvitse enää tahtomattaan jäädä yksin, vaan me haluamme tarjota paikan ja turvallisemman tilan jokaiselle, joka sitä kaipaa.

Tukea ja neuvontaa

Olemme merkittävä valtakunnallinen seksologinen toimija. Toimintamme kaksi keskeistä kulmakiveä on vertaistuen tarjoaminen sekä ammattilaisten tarjoama neuvonta- ja tukityö — näin on ollut ihan alusta saakka. Vagabondin puhelinpäivystys alkoi 70-luvulla pian yhdistyksen perustamisen jälkeen. Alkuun puhelinpäivystyksen toiminta oli informatiivista, ja sieltä annettiin tietoa muun muassa sateenkaariystävällisistä tanssitapahtumista ja erilaisista kohtaamispaikoista. 

Puhelinpäivystys tapahtui alkuun Vagabondin hallituslaisten kotona, mutta 80-luvun alussa hankittiin oma toimisto ja puhelinpäivystystä oli kahtena iltana viikossa, muuna aikana numerossa pyöri infonauha palveluista ja tapaamispaikoista. Hauska nippelitieto on, että alkuperäinen puhelinpäivystyksen numero on edelleen käytössämme! Puhelu ohjautuu sen kautta toiminnanjohtajan numeroon.

Perustettiin Sepoke (Seksuaalipoliittinen keskusliitto, epävirallinen yhteistyöelin), jonka päätehtäväksi muodostui alujärjestöjen (Psyke ry:n aikaan perustettuja alueellisia yhdistyksiä) ja Setan (tuolloin henkilöjäsenistä koostuva helsinkiläinen yhdistys) puhelinpäivystäjien kouluttaminen, ammatillisen otteen kehittämnen, ja muun muassa työnohjauksen aloittaminen Vagabondissa.

Myös sosiaalityöntekijällä oli oma puhelinpäivystys kerran viikossa. Hänelle ohjattiin puheluita, jotka vaativat ammattiauttajan apua. 80-luvulla tehtiin yhteistyötä muiden muassa Aids-tukikeskuksen kanssa. 2010- luvulla päivystys oli tauolla muutaman vuoden, kunnes päivystys organisoitiin Sinuiksi-palveluksi, joka on edelleen keskeinen osa toimintaamme. 

Vertaistukea

Meidän ylpeyden aiheemme on myös laaja vertaistukityömme, jota toteuttaa noin 50 aktiivista vapaaehtoista. Vertaistukiryhmiä on tällä hetkellä 28. Osa toimii yhteistyössä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. 

Vertaistukiryhmämme tavoittavat noin 400-600 ihmistä kuukaudessa. Kyseessä on todella tärkeä henkireikä monelle. Olethan lukenut vuoden 2024 vertaisohjaajamme blogikirjoituksen? Se löytyy täältä. Ilman mahtavia, osaavia ja sitoutuneita vertaisohjaajiamme ja vapaaehtoisiamme emme olisi tässä, jossa olemme nyt. 

Edelleen meille on tärkeää olla turvasatama, koti ja turvallisempi tila jokaiselle. Meillä saa näkyä ihmisenä olemisen ja elämän kirjo kaikessa kauneudessaan. Yhdistyksellämme on oikeastaan yksi ehto ja tärkein sääntö: yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on kunnioitettava ja edistettävä. 

Vagabondista Sinuiksi ry:ksi

Yhdistyksellä on ollut historiansa aikana monta nimeä. Vagabondi, Tampereen Seta, Pirkanmaan Seta ja nyt tuoreimpana Sinuiksi ry (virallisesti Pirkanmaan SETA - Sinuiksi ry). Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Olemmekin tottuneet siihen, että jos meitä ei tunneta yhdellä nimellämme, saattaa joku tuntea meidät vanhemmalla nimellämme. Onpa ollut niinkin, että Pirkanmaan tai Tampereen Seta ei nimenä sanonut henkilölle mitään, mutta Vagabondi oli tuttu. 

Me jatkamme työtämme. Me tarjoamme tukea ja neuvontaa, vertaistukea, juhlia ja tapahtumia myös tulevaisuudessa. Odotamme innolla, mitä tulevaisuus meille tuo ja miltä se näyttää. 

Kiitos kaikille, joiden kanssa olemme saaneet jakaa  matkaamme! Tervetuloa jokaiselle, joka kaipaa turvallisempaa tilaa. Meille olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet.

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Paikallispolitiikan päätökset edistävät tasa-arvon toteutumista päivittäin muun muassa luomalla ihmisille palveluita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja arjen palveluita. Kuntien ja hyvinvointialueiden rakentamien palveluiden tulee olla yhdenvertaisia ja turvallisia kaikille, myös sateenkaari-ihmisille. Setan vaalitavoitteet ovat selkeitä: sateenkaari-ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut tulee turvata ja paikallisten järjestöjen asiantuntijatyötä on tuettava. Kaikenikäiset sateenkaari-ihmiset on otettava huomioon hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä. 

Järjestöt voivat tavoittaa kohdistettuja erityisryhmiä paremmin ja mielestäni tätä tukikanavaa tulee vahvistaa. Esimerkiksi Sinuiksi ry tarjoaa tukipalveluita sateenkaari-ihmisille, mutta järjestökentän rahoitus on nyt epävarmaa. Syvempi yhteistyö ja rahoituksen varmistaminen järjestökentälle voisi auttaa Pirhaa järjestämään tiettyjä palveluita tehokkaammin, mikä taas turvaisi vähemmistöjen ja muiden erityisryhmien palveluiden jatkuvuutta.

Tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ei voi enää pitää itsestäänselvänä tahtotilana, kuten kehitys maailmalla ja viimeisempänä Yhdysvalloissa osoittavat. Toivon, että tulevat valtuutetut pystyvät rakentamaan tehokasta yhteistyötä yli puoluerajojen ja löytävät uusia tapoja järjestäytyä sateenkaari-ihmisten teemojen ympärille. 

Yhdenvertaisuus syntyy teoilla ja äänestämällä vaikutamme siihen, millaisessa kaupungissa ja hyvinvointialueella elämme – tehdään siitä siis turvallinen ja hyvä kaikille.

Kolumni on julkaistu ensimmäisenä Tamperelainen lehdessä 2.4.2025.

Kolumni | Yhdenvertaisuus syntyy teoilla

Kunta- ja aluevaalien äänestyspäivät:

• kotimaassa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025
• Vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025 
• https://vaalit.fi/nain-aanestat-alue-ja-kuntavaaleissa

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Omat vertaisryhmäkokemukseni alkoivat noin 10 vuotta sitten, kun uskaltauduin pitkän harkinnan jälkeen mukaan yhteen Sinuiksin ryhmään. Muistan edelleen hyvin elävästi jännityksentunteen lähestyessäni Sinuiksin entistä toimistoa. Pyörittelin päässäni ajatuksia siitä, miten minut otetaan vastaan, hyväksytäänkö minut mukaan ryhmään ja millaisia muut ryhmäläiset ovat. Kävelin toimiston ulkopuolella katua edestakaisin rohkeutta keräten ja jännitys meinasi kasvaa niin suureksi, että olin lähellä kääntyä takaisin kotiinpäin.

Olen edelleen onnellinen, että uskalsin tuona iltana astua ovesta sisään ja huomata, että jännitykseni ja epävarmuuteni olivat turhia. Minut otettiin vastaan lämmöllä, empaattisesti ja juuri sellaisena kuin olin. Vertaisohjaajat loivat ryhmäläisille turvallisen tilan ja jokaiselle tehtiin selväksi, että ryhmään voi osallistua itselleen sopivalla tavalla eli saa jakaa omia ajatuksiaan tai vain kuunnella muiden keskusteluja. Aluksi olin liian ujo ja epävarma jakamaan omia kokemuksiani, mutta useiden ryhmäkertojen jälkeen huomasin saaneeni lisää varmuutta ja ryhmä kannatteli minua niin, että uskalsin ruveta jakamaan muille ryhmäläisille myös omia ajatuksiani.

Tajusin jo tuolloin, että vertaisryhmien parhaita puolia ovat yhteisöllisyys ja vertaisuus. Opin, kuinka tärkeää on kohdata kasvokkain ihmisiä, jotka jakavat samanlaisia kokemuksia, epävarmuuksia, onnistumisia, haasteita ja iloja. Tajusin, kuinka hyvältä tuntuu iloita toisen ryhmäläisen puolesta ja kuinka merkittävän tuen toiselta samassa tilanteessa olleelta ihmiseltä voi saada. Vertaisryhmät ovat aina enemmän kuin yksittäisten ryhmäläisten summa. Kun jokainen tuo ryhmään mukanaan omat kokemuksensa, syntyy yhteisö, jollaista ei missään muualla voisi muodostua. Opin muilta ryhmäläisiltä paljon, mutta ennen kaikkea opin itsestäni. Opin muiden hyväksynnän ja rohkaisun avulla, että olen hyvä juuri tällaisena kuin olen.

Jatkoin vertaisryhmässä käymistä säännöllisesti useiden vuosien ajan ja hyvät kokemukseni vertaisuudesta saivat minut muutamia vuosia sitten harkitsemaan vertaisohjaajaksi ryhtymistä. Olin saanut paljon tukea ja rohkaisua muilta ryhmäläisiltä ja halusin olla mukana mahdollistamassa turvallisia ja merkityksellisiä vertaiskohtaamisia myös muille. Erityisesti kaikki ryhmäläisenä kohtaamani vertaisohjaajat toimivat minulle innoituksena lähteenä, kun suunnittelin omaa polkuani vertaisohjaajana. Aluksi rupesin ohjaamaan yhtä ryhmää ja tällä hetkellä olen vertaisohjaajana kahdessa ryhmässä.

Omasta mielestäni vertaisohjaajan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat turvallisen ilmapiirin luominen, luottamuksen rakentaminen, empatia ja hyvät kuuntelutaidot. Tarvittaessa pitää pystyä olemaan myös jämäkkä, jos esimerkiksi suuressa ryhmässä pitää jakaa puheenvuoroja tasaisesti osallistujien kesken, jotta jokainen saa halutessaan äänensä kuuluviin. Vertaisohjaaja osallistuu ryhmään vertaisena eli keneltäkään vertaisohjaajalta ei odoteta, että hän tietäisi keskusteltavista aiheista enemmän kuin ryhmäläiset tai että hän olisi jonkinlainen auktoriteetti, joka vie ryhmää eteenpäin. Vertaisohjaajat mahdollistavat ryhmien toteutumisen, mutta jokainen ryhmä muodostuu ryhmäläistensä näköiseksi.

Olen pitänyt vertaisohjaajana toimimisesta erittäin paljon. Suurin syy on yhteisöllisyys, jota koen sekä omien ryhmäläisteni että muiden vertaisohjaajien kanssa. Lisäksi pidän siitä, että vertaisohjaajana saan toimia osana ryhmää ja osallistua keskusteluihin vertaisena. Opin jokaisella ryhmäkerralla sekä muista että itsestäni. Sinuiksi ry:llä pidetään vertaisohjaajista todella hyvää huolta. Esimerkkejä tästä ovat koulutus- ja virkistyspäivien järjestäminen, säännöllisen työnohjauksen tarjoaminen kaikille vertaisohjaajille ja työntekijöiden aito halu toimia vertaisohjaajien tukena.

Olen vuosien varrella pysähtynyt useita kertoja muistelemaan omaa ensimmäistä ryhmäkertaani ja sitä jännitystä, jota silloin tunsin. Tuo muisto kulkee mukanani edelleen jokaisen ryhmäkerran alussa, kun otan vastaan uusia ja tuttujakin ryhmäläisiä. Toivon, että kaikki saavat kokea itsensä yhtä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi kuin minä aikoinaan koin itseni. Haluan uskoa siihen, että jokainen meistä voi olla toisen tukena ja luoda ympärilleen hyväksyvän ja turvallisen tilan. Yhdessä voimme tehdä maailmasta toisillemme hieman paremman paikan, yksi vertaiskohtaaminen kerrallaan.

Leevi Mäkisalo

vuoden vertaisohjaaja 2024

Sinuiksi ry

Naisten asemaa ei voi parantaa ilman, että kaikkia sukupuolivähemmistöjä huomioidaan. Valitettavan usein törmää ajatukseen, että sukupuolivähemmistöjen ajaminen ahtaalle olisi naisten suojelemista. Yritykset sulkea naisten vessat ja pukuhuoneet transnaisilta on jo nyt vaikuttanut monen rodullistetun naisen elämään. On myös tunnettu ongelma, kuinka lesbonaisilla on ollut enenevässä määrin vaikeuksia käyttää julkisia tiloja, koska heitä saatetaan epäillä transnaisiksi.

Naisilla, sukupuolivähemmistöillä ja muilla sukupuolensa takia marginalisoiduilla ryhmillä on yhteisiä tavoitteita. Anti-gender-liikehdintä toimii sekä abortti- että transitio-oikeuksia vastaan. Naisten ja sukupuolivähemmistöjen väliset riidat ja syyttelyt vahvistavat patriarkaattia. Vetoomus naisten keholliseen autonomiaan voimistuu, kun se nähdään tärkeänä periaatteena myös muiden ihmisryhmien kesken. Aborttioikeus kuuluu myös transmiehille, ja heidän jättäminen ulos keskustelusta heikentää terveydenhuollon saavutettavuutta.

Transfobiaa käytetään poliittisena herättelijänä. Sillä pyritään saamaan tunteikkaita reaktioita tuntemattomasta uhasta, jota pystytään käyttämään poliittisten toimijoiden itsekkäiden intressien ajamiseen. Transfobiaa käytetään pelottelemaan naisia äänestämään itseään vastaan. Äskettäin käydyissä Yhdysvaltojen vaaleissa luotiin ja jaettiin valtavat määrät valheellista tietoa sukupuolivähemmistöistä. Näissä mainoksissa puhuttiin naisten suojelemisesta, lasten suojelemisesta tai jopa Yhdysvaltojen suojelemisesta. Ensinnäkin uhka valtiolle on suurenneltu, sillä millään transyhteisöllä ei todistettavasti ole yhtä paljoa valtaa kuin Yhdysvalloilla. Suojeltavat lapset ovat käytännössä transsukupuolisia, joiden suojelulla tarkoitetaan kehollisen autonomian kieltämistä. Entä naisten suojeleminen? Se paljastuu aikeeksi määrittää tiukat ja ahtaat naiseuden rajat, josta ei ole pitkä matka naisten oikeuksien heikentämiseen. Presidentiksi valituksi tultuaan Trump toimeenpanoasetuksessaan ilmoitti ainoiksi sukupuoliksi miehen ja naisen. Lisäksi hän kielsi sanojen "woman" ja "gender diversity" käyttämistä kansallisissa laitoksissa kuten NASA:ssa ja National Science Foundation NSF:ssä.

Viha ei muutu rakkaudeksi. Hyökkäys ei muutu puolustukseksi. Sukupuolen moninaisuuden tunnustaminen ja moniäänisyyden lisääminen vahvistaa kaikkien sukupuolien asemaa. Siksi seisomme rohkeasti rakkauden puolella ja marssimme naistenpäivän mielenosoituksessa. Eläköön yhteistyö!

Netta Hakola

hallituksen jäsen

Sinuiksi ry

Vähemmistöihin kohdistuvat stigmat ovat syvään juurtuneita. Ne ovat oletuksia ja stereotypioita, pelkojakin, jotka kohdistuvat tiettyyn väestöryhmään. Oletetaan esimerkiksi toimintakykyä, älykkyyttä, sukupuolta tai seksuaalisuutta. Pahinta on, että työnnetään syrjään, vältellään ja vähätellään tai jopa riistetään olemassaolo ja lopulta oikeudet. Ihmisellä on tarve kuulua ja tulla näkyväksi, tarve olla osana yhteiskuntaa ja tulla arvostetuksi sellaisena kuin on.

Kehitys on monilta osin pysähtynyt, mutta me haluamme varmistaa, ettei askelia oteta ainakaan taaksepäin, vaan suunta on aina kohti yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Hyvinvointialueilla on merkittävä mahdollisuus edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista konkreettisesti, koska ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Suomessa on varmistettava, että palvelut ovat kaikkien tarpeessa olevien saatavilla. Näin ei ole aina ollut esimerkiksi paperittomien kohdalla, ja kynnys palveluihin hakeutumiseksi ja avun saamiseksi on ollut korkealla myös muilla vähemmistöryhmillä.

Näiden palvelujen tulee myös jatkossa olla kattavia ja saavutettavia. Ihmisten tulee tulla kohdatuiksi, ymmärretyiksi ja autetuiksi silloin, kun he apua ja tukea ovat tulleet hakemaan. Jokaisen ihmisarvo ja -oikeudet ovat jakamattomia ja kiistämättömiä. Kaikilla on oikeus saada ihmisarvon mukaista palvelua. Viranomaisten on tehtävä työtä sen eteen, että kohtaamisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon esteitä puretaan ja aitoja madalletaan. Se on jatkuvaa työtä, joka vaatii kriittistä arviointia ja rohkeutta muutokseen.

Meistä jokainen kuuluu johonkin vähemmistöön, johonkin pieneen osaan suuremmasta kokonaisuudesta. Siinä ei ole mitään väärää, se tekee meistä omalta osaltamme ainutkertaisia yksilöitä. Tästä syystä yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman huomisen rakentaminen on yhteispeliä ja sillanrakentamista. Me teemme työtä sen eteen, että vähemmistöjen ääntä saadaan kuuluviin päätöksenteossa, ja tällaisia äänenvahvistajia yhteiskunnassa kaivataan erityisesti nyt, tänään ja tällä hetkellä.

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja,

ihmisoikeusverkoston puheenjohtaja (Sinuiksi ry), 

Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyöryhmän jäsen

Sinuiksi ry

Piia Huhtajärvi

Yksikön vastaava,

ihmisoikeusverkoston jäsen (Pro-tukipiste ry)

Pro-tukipiste ry

Tanja von Knorring

toiminnanjohtaja,

Ihmisoikeusverkoston jäsen (Transfeminiinit ry),

Tampereen kaupungin järjestöedustamon jäsen

Transfeminiinit ry

Tappu Valkonen

yhteisötyöntekijä,

Ihmisoikeusverkoston jäsen (Positiiviset ry)

Positiiviset ry

Sari Skinnari

Ihmisoikeusverkoston jäsen (Rsyke ry)

Rsyke ry

Matalankynnyksen maksuttomat hiv- ja seksitautitestaukset ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttää, koska monilla voi olla haasteita hakeutua julkisiin terveyspalveluihin. Esimerkiksi maahan muuttaneilla, homo-, bi- ja muilla miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa tai henkilöillä, joilla on useita seksikumppaneita ja tarvetta säännölliselle testaukselle, voi olla korkea kynnys hakeutua hiv- ja seksitautitestaukseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Seksi ja seksuaalisuus ovat intiimejä asioita ja niistä puhuminen voi olla toisinaan vaikeaa – etenkin, jos kuuluu seksuaali-, sukupuoli- tai suhdevähemmistöön. Pidän tärkeänä, että me ammattilaiset kysymme avoimia kysymyksiä seksistä, seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä: se antaa asiakkaalle mahdollisuuden kertoa tilanteestaan omin sanoin. Pahimmillaan ammattilaisen tekemät oletukset ja rutiinikysymykset voivat muodostua esteeksi, eikä asiakkaalla välttämättä ole mahdollisuutta kertoa omasta tilanteestaan – saati kokea oloaan nähdyksi.

Testaus on luottamuksellista

Seksitautien testaustilanteessa tulee näkyväksi koko ihmisyyden kirjo iloineen, suruineen ja epävarmuuksineen. Kun asiakas tulee hiv- ja seksitautitestiin, en koskaan tiedä etukäteen millainen tilanne ja tausta hänellä on – testaustilanteessa esiin voi tulla oikeastaan mitä vain.

Joskus kondomi on mennyt rikki tai se on kiihkossa unohtunut. Joskus asiakkaalla ei ole muistikuvaa, onko ehkäisyä käytetty tai millaista seksiä oli. Joskus puolestaan kalenteri muistuttaa, että jälleen olisi hyvä aika käydä testeissä. Ja joskus uuden seksikumppanin kanssa haluttaisiin jättää kondomi tai suuseksisuoja pois, mutta sitä ennen halutaan varmistaa, ettei tartuta seksitauteja kumppaniin.

Oli testeihin tulon syy mikä hyvänsä, me Hivpointin asiantuntijat teemme kaikkemme, että asiakas kokee tulleensa nähdyksi ja aidosti kohdatuksi intiimissä tilanteessa. Ajattelen, että testaustilanteessa on kyse paljon muustakin kuin itse testistä tai sen tuloksesta. Läsnä voi olla monenlaisia tunteita: ujoutta, epävarmuutta, pelkoa, häpeää, jännitystä, ahdistusta, mutta toisaalta myös luottamusta, helpottuneisuutta ja kiitollisuutta matalankynnyksen palvelua kohtaan.

Hivpointin testaus on aina luottamuksellista, ja testaustilanteessa on mahdollista saada omaan tilanteeseen sopivaa neuvontaa. Olen otettu siitä, että saan olla läsnä (ja toisinaan myös kannattelijana) tilanteissa, joissa asiakas pohtii esimerkiksi seksuaalisuuden ja päihteidenkäytön välistä suhdetta, kyseenalaistaa syntymässä määriteltyä sukupuoltaan tai kertoo tilanteista, joissa hänen rajojaan on rikottu.

Eri seksitavoissa on erilainen riski seksitautitartunnalle

Hiv ja muut seksitaudit on hyvä testata, jos sinulla on ollut suojaamatonta seksiä etkä tiedä onko seksikumppaneillasi hiv- tai muuta seksitautitartuntaa. Testeihin ei kuitenkaan kannata hakeutua ihan heti tilanteen jälkeen: esimerkiksi hiv- ja kuppatestin voi tehdä aikaisintaan kolme viikkoa suojaamattoman seksin jälkeen. Hivin osalta negatiivinen testitulos on luotettava 12 viikkoa ja kupan osalta 6 viikkoa riskitilanteen jälkeen.

Koska eri seksitavoissa on erilainen riski seksitautien tarttumiselle, seksitautitestauksessa kysytään tarkasti, millaista seksiä on ollut ja kuinka kauan tilanteesta on aikaa. Hiv- ja seksitautitesteihin voi hakeutua omalle terveysasemalle, opiskeluterveydenhuoltoon tai Hatanpäälle seksitautien poliklinikalle.

Oli sinun tilanteesi millainen tahansa, olet lämpimästi tervetullut hiv- ja kuppapikatestaukseen Sinuiksin toimistolle!

Laura Keskinen

Hivin ja muiden seksitautien ennaltaehkäisyn asiantuntija

Hivpoint

Tällä yhteisellä kannanotolla Transfeminiinit ry ja Sinuiksi ry vastustavat valtuustoaloitetta ja katsovat, että se on surullinen hyökkäys sateenkaarivähemmistöjä ja yhdenvertaisuutta vastaan.

Tampereen kaupungin järjestämä sateenkaariliputus on tärkeä yhdenvertaisuutta osoittava teko ja siitä ei missään nimessä tule luopua. Sateenkaarilippu on positiivinen viesti kaikille kaupungin sateenkaareville asukkaille: me näemme teidät, täällä teidän ei tarvitse piiloutua.

Sateenkaari-liputus on kaupungilta vahva symbolinen tuki tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Tampereella Pride on myös mainittu kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Sekä yhdenvertaisuuslaki että tasa-arvolaki edellyttävät viranomaisia edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Sateenkaariliputtaminen on tehokas, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen keino. 

Sateenkaarilippujen tulee liehua Tampereella myös jatkossa. Toivomme, että sateenkaariliput liehuvat paitsi Tampereella myös kaikissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa.

Tampereella 21. helmikuuta 2025

Tanja von Knorring                                          Mico Ylimäki
Toiminnanjohtaja                                                 Toiminnanjohtaja
Transfeminiinit ry                                                  Sinuiksi ry

Maarit Levoniemi                                           Jari Kuisma
Oikeudellinen asiantuntija                               Hallituksen puheenjohtaja
Transfeminiinit ry                                                Sinuiksi ry

On kuitenkin selvää, että ihmisoikeuksien edistämisen ja osallisuuden lisäämisen tulisi olla
kaikkien julkishallinnollisten toimijoiden toiminnan ytimessä. Pride-liputus on äärimmäisen
pieni, mutta symbolisesti voimakas teko. Se ei missään nimessä ole neutraali teko, vaan sillä
otetaan kantaa ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden puolesta. Sateenkaariliputus ei ole ainoastaan sateenkaari-ihmisille, eli seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöille, vaan kaikille. Lippu kertoo, että kaikki ovat tervetulleita ja jokainen
on arvokas juuri itsenään.

Sinuiksi ry on tyytyväinen siihen, että suunta Tampereen kaupungilla on ollut päinvastainen
Lahteen nähden. Tampereella uskalletaan kriittisesti tarkastella ja aktiivisesti purkaa erilaisia
toiseuttavia, syrjäyttäviä ja syrjiviä rakenteita. Tampereen tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuussuunnitelma on ihailtava, ja siitä tulisi monen kunnan ottaa mallia.
Tampereen kaupungin yhdenvertaisuustyö ei suinkaan rajoitu Manse Pride -viikon
liputukseen, vaan kaikkien kuntalaisten yhdenvertaista osallisuutta ja aktiivista, täysivaltaista
kansalaisuutta edistetään vuoden ympäri. Tampereen kaupunki kutsuu säännöllisesti
järjestö- ja julkishallinnollisia toimijoita yhteisen pöydän ääreen etsimään ratkaisuja
yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.

Tampere on ansainnut paikkansa Suomen sateenkaaripääkaupunkina ja uskon, että Tampere on hyvässä vauhdissa matkalla kohti esteettömämpää ja saavutettavampaa kaupunkia. Ei Tampere tokikaan täydellinen ole, mutta halu kasvaa, halu oppia ja kehittyä riittävät pitkälle. Tänä aikana meidän tulee varmistaa, ettei askeleita taaksepäin oteta, vaan kehitys jatkuu rohkeilla askeleilla kohti tulevaisuutta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo vaativat konkreettisia tekoja, ei ainoastaan tyhjiä juhlapuheita tai korulauseita suunnitelmissa.

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Ensimmäistä kertaa toimintasuunnitelma toteutettiin osallistavalla prosessilla, jossa äänensä sai kuuluviin niin jäsenistö, kävijät, asiakkaat kuin työntekijät ja hallituskin - kaikki yhdessä. Prosessin moniäänisyys on tärkeä, koska me kaikki olemme Sinuiksi ry. Me voimme ainoastaan yhdessä rakentaa yhdistyksestämme avaran, turvallisemman ja vaikuttavan. 

Teemamme vuodelle 2025 on "Olemme monipuolinen, turvallinen ja vakaa toimija,
joka mahdollistaa jokaisen tulla sinuiksi itsensä kanssa". Haluamme tänä aikana olla vakaa toimija maailmassa, joka saattaa vaikuttaa monesta turvattomalta ja arvaamattomalta. Sinuiksi ry:llä on monipuolista toimintaa ja asiantuntijuutta, jonka haluamme jatkuvan ja näkyvän entistä laajemmalla alueella Pirkanmaalla sekä valtakunnallisesti. Epävarmoista ajoista ja rahoituskuvioista huolimatta haluamme varmistaa, että perustyömme niin vertaistuen kuin psykososiaalisen neuvonta- ja tukityönkin parissa jatkuu. 

Tavoitteinamme tälle vuodelle on 1) viestinnän ja sen vaikuttavuuden kehittäminen sekä
jäsenistöstä huolehtiminen, 2) Rahoitus ja vakauttaminen ja 3) Järjestettävän toiminnan kehittäminen. 

Haluamme panostaa jäseniimme, koska järjestöjen merkittävin voimavara ovat sen jäsenet. Tarjoamme jäsenillemme entistä enemmän tietoa, tukea ja jäsenetuja, mutta samalla korostamme palveluidemme sekä toimintamme olevan suunnattu kaikille jäsenyydestä riippumatta. Viestimme yhä vaikuttavammin ja varmistamme oikea-aikaiset ja oikeakanavaiset viestintätavat. Sinuiksi ry on Suomen vanhin sateenkaarijärjestö ja meidän erityisasiantuntijuutemme painottuu seksologiseen ja psykososiaaliseen osaamiseen.

Tänä aikana leikataan kaikesta, eikä Sinuiksikaan ole leikkauksilta turvassa. Se haastaa meitä ajattelemaan ja järjestämään toimintaamme uudelleen. Haluamme monipuolistaa rahoituspohjaamme siten, ettei se ole riippuvainen ainoastaan yhdestä rahoittajatahosta. Teemme vaikuttavaa työtä ja meillä on työmme sekä sen vaikuttavuuden kautta vahva mandaatti toimia yhteiskunnassa. Yhteiskunnan vastuulla on tarjota siihen riittävät resurssit. 

Sinuiksi ry on kaikkia varten, koska ihan jokaisella on oikeus tulla Sinuiksi itsensä kanssa. Me rakennamme toimintaamme siten, että kaikilla on mahdollisuus nauttia turvallisemman tilan ilmapiiristä ja että kaikilla on oikeus etsiä sekä löytää itsensä. 

Toimintamme jatkuu pääasiassa samankaltaisena, mutta olemme kehittäneet sitä edelleen. Vuonna 2025 alkaa yksilövertaistuellinen vertaistukihenkilötyö, johon ensimmäiset tekijät on koulutettu viime vuoden lopulla. Vertaistukihenkilötyö on tarkoitettu ihmisille, jotka kaipaavat keskustelutukea, mutta eivät tarvitse ammattilaisen tarjoamaa tuki- ja neuvontatyötä, eivätkä halua tai hyödy vertaistukiryhmässä tapahtuvasta vertaistuellisesta työstä. Laajennamme seksitautitestauksia siten, että on mahdollista testata myös kuppatartuntoja. 

Minulla on vahva usko siihen, että vuodesta 2025 tulee erinomainen vuosi yhdistykselle ja sen ihmisille. Viestimme ja lupauksemme ovat vahvat: me kohtaamme edelleen jokaisen yhdenvertaisesti ja me mahdollistamme jokaiselle tilan tulla sinuiksi itsensä kanssa. 

Toimintasuunnitelman pääset lukemaan täältä!

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Tärkeintä vertaistuessa on sen sosiaalinen tuki, jossa korostuu kokemusten jakaminen saman tyyppisiä kokemuksia, tilanteita tai elämänvaiheita kokeneiden kesken.

Vertaistuella on kiistämättömiä positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vertaistukityö vähentää masennusoireita enemmän kuin tavanomaiseen hoidon ryhmään osallistuminen. Paras vaste syntyy, kun vertaistukeen yhdistetään ammatillinen tuki.

Järjestöihin ja sen myötä vertaistukityöhön panostaminen tuo yhteiskunnallisia säästöjä, koska se vähentää terveydenhuollon kuluja.

Monet saavat vertaistuen vaikutuksesta takaisin toimijuutensa ja voimavaroja. Marginalisoiduille ja vaikeissa tilanteissa oleville vertaistuki luo toivoa tulevaisuudesta, koska sen avulla voi nähdä, että vaikeuksista huolimatta elämä on elämisen arvoista, eivätkä vaikeudet jatku loputtomiin.

Vertaistuen järjestäminen on lähes täysin järjestöjen vastuulla. Järjestöt toimivat kansalaisyhteiskunnan yhteen kokoavana toimijana. Ne tavoittavat kohderyhmänsä erinomaisesti, joten vastuu vertaistuesta on hyvin perusteltua vaikuttavuuden ja avunsaannin kannalta.

Täytyy kuitenkin nostaa esiin tärkeä seikka rahoituksesta. Kolmannelta sektorilta leikataan huomattava siivu avustuksista valtion säästötoimina.

Vertaistukityön koordinaatio vaatii henkilötyövuosia. Yksin Sinuiksi ry koordinoi 28 eri vertaistuellista lähiryhmää Tampereella, valtakunnallisia chat-muotoisia etäryhmiä sekä toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa toisilla vertaistuellisilla verkkoalustoilla. Toimintamme tavoittaa kuukausittain noin 600 henkilöä. Toiminnan ollessa näin laajaa olisi kohtuutonta vaatia sen koordinointia pelkästään vapaaehtoispohjalta.

Vertaistukea tarjoavat vapaaehtoiset tarvitsevat ammattilaista tukemaan hankalissa tilanteissa. Ihmisten kohtaaminen ja auttaminen antaa paljon, mutta voi muodostua myös ilman ehkäisevää tukea todella kuormittavaksi.

Rahoituksen epävarmuus osittain estää järjestöjen kyvyn suunnitella tulevaisuutta. Se vaikuttaa myös vertaisuuteen perustuvan auttamistyön kehittämiseen. Järjestöt hankkivat rahoitusta omalla varainhankinnallaan, mutta se siirtää aina resurssia pois keskeisimmästä, eli auttamistyöstä.

Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää näin vaikuttavaa tuen muotoa. Järjestöt eivät selviä vastuusta yksin ilman rahoitusta. Valtion on taattava järjestöille riittävät resurssit ja toimintaedellytykset myös tämän tärkeän työmuodon ylläpitämiseen.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Turun Sanomissa 11.1.2025 ja Lapin kansassa 12.1.2025.

Lukijoilta | Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää vertaistukea | Mielipide | Turun sanomat

Lukijalta | Vertaistukea tarvitaan yhä | Mielipidekirjoitus | Lapin kansa

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Meille tuleva kohtaa myös pian jokaisella seinällä olevan yhdenvertaisuussitoumuksemme, jossa painotetaan jokaisen tulevan kohdatuksi yhdenvertaisesti. Kaiken taustalla on kohtaaminen ja kohdatuksi tuleminen. Me Sinuiksi ry:ssä olemme ennen kaikkea kohtaamisen ammattilaisia, koska teemme ensisijaisesti kohtaavaa työtä niin vertaistukiryhmien, yksilötyön, koulutusten kuin muunkin toimintamme osalta. Me tiedämme, että kohtaaminen voi rikkomisen lisäksi tehdä ehjäksi, vahvistaa, voimauttaa, parantaa ja antaa toivoa. Me olemme turvasatama, koti ja turvallisempi tila ennen kaikkea siksi, että meillä ei tarvitse pelätä sitä, ettei tule nähdyksi, kuulluksi tai tunnustetuksi, vaan meillä jokainen voi olla sellainen kuin on. 

Mutta mitä kohtaamisen takana on? 

Kohtaamisen takana on ensinnäkin turvallisuus. Se, että voi huolettomasti astua tilaan ja tilanteeseen ilman pelkoa. Monella marginalisoidun identiteetin omaavalla henkilöllä on sisäänkirjoitettu pelko syrjinnästä, vihasta ja väkivallasta. Me haluamme tehdä paljon työtä sen eteen, että voisimme aktiivisesti vähentää näitä pelkoja Sinuiksi ry:n toiminnassa tai ammatillisessa kohtaamistyössämme. 

Tilojen turvallistaminen lähtee sanoittamisesta ja avoimuudesta: sanoitamme aina ääneen, että tilamme ovat turvallisempia, että niissä saa olla sellainen kuin on. Kerromme myös, mitä turvallisemman tilan rikkoitumisen tilanteissa voi tehdä ja miten me pyrimme ne korjaamaan. Me ymmärrämme, että tilojen rakentaminen turvallisemmiksi on prosessi ja matka, jonka meidän on kuljettava yhdessä kaikkien kävijöiden, asiakkaiden, jäsenien ja vierailijoiden kanssa. 

Meillä jokaiseen kohtaamiseen on sisällytetty radikaali myötätunto ja välittäminen. Me ymmärrämme syvällisen yhteyden, joka ylettyy pintapuolisen empatian yli ja tunnistamme sekä tunnustamme toisen ihmisen, kohdattavan syvimmät tuntemukset, ilon, onnen, pelot, kärsimyksen ja kaikki tunteet. Radikaali myötätunto näkyy päivittäisessä työssämme asenteena, jossa me emme tuomitse ketään. Kohtaamme jokaisen ihmisen omana ainutkertaisena yksilönään ja olemme tietoisesti läsnä. Me emme lokeroi, kategorisoi tai arvota ketään. 

Emme lähtökohtaisesti pyri muuttamaan toisen mielensisäistä tunnemaailmaa, vaan kohtaamme toisen aina tuomitsematta. Radikaali myötätunto on asenteen lisäksi tekoja: haluamme aktiivisesti vähentää niitä tilanteita, rakenteita ja käytäntöjä yhteiskunnassa, jotka aiheuttavat kärsimystä. 

Me olemme aina kiinnostuneita toisen henkilön mielensisäisestä maailmasta. Jokainen meille tuleva on ainutlaatuinen ja tärkeä. Olemme kiinnostuneita jokaisen hyvinvoinnista, erityisesti toiveista, peloista, iloa aiheuttavista asioista, huolista, onnistumisista, motiiveista ja tavoitteista. Välitämme jokaisesta meille ohjautuvasta henkilöstä. Oli matka vasta alussa tai määränpää näkyvissä, epävarmuutta suunnasta tai tavoitteet selkeinä, meille olet tervetullut sellaisena kuin olet. Me välitämme sinusta ja siitä, millaista elämää sinä haluat elää. 

Emme unohda kepeyttä ja huumoria. Osaamme nostaa esiin elämän hyviä puolia, pitää hauskaa, nauraa ja juhlia onnistumisia. Me emme ole kasvottomia asiantuntijoita, vaan myötäelämme niin ihanissa, hauskoissa, onnellisissa kuin surullisissa ja toivottomissakin asioissa. Meille voit tulla siinä tunnetilassa kuin kulloinkin on, eikä reaktioitamme tarvitse pelätä. Me ohjaamme, opastamme ja kuljemme rinnalla. 

Luottamus on kohtaamisen peruskivi 

Ilman luottamusta ei voi syntyä korjaavaa kohtaamistakaan. Luottamus on siis kaikkein tärkein osatekijä. Me edistämme luottamuksen ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä esimerkiksi takaamalla jokaiselle kohdatuksi tulemisen ilman pelkoa. Me olemme luottamuksen arvoisia, teemme mitä lupaamme ja tuemme, autamme sekä kannattelemmekin niin kauan kuin on tarpeen. 

Tiedämme, että moni kävijämme sekä asiakkaamme on joutunut elämänsä aikana läpikäymään monia rikkovia kokemuksia. Siksi me haluamme tarjota paikan ja tilan, josta voi saada korjaavia kohtaamisia, voimautumista ja turvaa. Jonkun kohdalla se saattaa olla yksilötyötä neuvonnassa ammattilaisen kanssa, jonkun kohdalla vertaisryhmiin osallistumista ja jonkun kohdalla osallistumista tapahtumiimme. Kaikissa palveluissamme tulet kohdatuksi korjaavasti, voimauttavasti ja toivoa herättävästi. 

Me haluamme muistuttaa jokaista siitä, että jokainen on tärkeä ja jokaisella ihmisellä on oma kiistämätön arvonsa tässä maailmassa. Jokaisella on oikeus tulla sinuiksi itsensä kanssa ja me tiedämme, että se syntyy ennen kaikkea kohtaamisesta ja kohdatuksi tulemisesta. 

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Sateenkaarilapset ja -nuoret ovat jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa, mutta ovat myös erityisen alttiita eheytysyrityksille sekä siitä seuraavilla haitoille. Tuoreimpien tutkimusten mukaan lapsuudessa eheytysyrityksille altistuminen on yhteydessä psyykkiseen kärsimykseen, masennukseen, itsetuhoisuuteen sekä toimintakyvyn laskuun myös aikuisiässä.

Eheyttämistoiminta tarkoittaa seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun muuttamiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Näitä toimenpiteitä tehdään pääasiassa uskonnollisissa yhteisöissä, mutta niitä tapahtuu myös sosiaali- ja terveysalalla. Suomessa eheyttämistoimet on kielletty terveysalan ammattilaisilta, mutta tämä kielto ei riitä turvaamaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia.

Sinuiksi ry vaatii asettamaan eheyttämistoiminnalle täyskiellon, mutta muistuttaa kehittämään myös tuki- ja neuvontatyötä, jota tarjotaan erityisesti muutostoiveen omaaville henkilöille. Suomeen tarvitaan myös kattavaa tietoa sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloille eheytystoiminnasta ja sen haitallisuudesta.

Sinuiksi ry muistuttaa, että tuki, ohjaus ja konsultaatio on tällä hetkellä lähes täysin järjestöjen vastuulla, joten järjestö kannustaa myös julkisen ja yksityisen sektorien toimijoita pohtimaan, miten voisi edistää tuen, avun sekä ohjauksen saamista omissa ympäristöissään. Sinuiksi ry on asiantuntijataho, joka voi tarjota tietoa ja tukea niin ammattilaisille kuin eheyttämistoiminnan kohteeksi joutuneille henkilöille sekä heidän läheisilleen.

Eheyttämistoimet on kielletty kokonaan tai osittain useissa maissa, kuten Norjassa, Islannissa, Saksassa, Kanadassa, Brasiliassa, Ecuadorissa, Espanjassa, Ranskassa, Maltalla ja Uudessa-Seelannissa. Esimerkkejä maailmalta siis on ja Suomella on mahdollisuus ottaa näistä mallia.

Tampereella 14.12.2024

Pirkanmaan SETA - Sinuiksi ry

Vuosi alkaa perehdytyksellä ja suunnittelulla 

Joulukuussa syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet astuvat rooliinsa vuoden vaihteessa. Tammikuussa uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä on perehdytyskokous, jossa paitsi tutustutaan toisiinsa, myös syvennytään toimintaperiaatteisiin ja vuoden toimintasuunnitelmaan. Tämä voi pitää sisällään myös yhdistyksen ja yhdistyslain sääntöihin perehtymistä. Tavoitteena on luoda sujuva pohja yhteistyölle. 

Helmikuussa uudet jäsenet esitellään yhteisölle esimerkiksi somessa, ja samalla valmistellaan yhdistyksen toimintakertomusta. Tämä dokumentti kokoaa yhteen, miten edellisen vuoden tavoitteet saavutettiin. Vuoden alussa lähetetään vuoden ensimmäinen jäsenkirje. 

Sinuiksi ry:n työ kattaa laajasti yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoja ja Sinuiksi-palvelun kautta konkreettista avun tuottamista. Lisäksi yhdistys pyörittää laajaa vertaisryhmätoimina ja hallitus toimii yhdistyksen työntekijöiden työnantajana. 
 

Kevät konretisoi toimintaa

Kevätkokouksessa yleensä toukokuussa käydään läpi yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös. Kevään aikana tehty työ Manse Priden eteen huipentuu kesäkuussa tapahtuman päivänä ja se tarjoaa myös hallitukselle mahdollisuuden näkyvään osallistumiseen ja yhteisön vahvistamiseen. Myös Priden aikaan hallituksen valitsema työryhmä huolehtii jäsenkirjeen lähettämisestä. Yhdistyksen vuosipäivä on huhtikuussa, yleensä näihin aikoihin jäsenille on järjestetty vuosijuhla, jonka järjestelyistä hallitus ensisijaisesti vastaa. 

Kesällä ladataan akkuja ja nautitaan Prideistä 

Kesällä hallitus pitää kokoustauon juhannuksesta elokuuhun, mutta toiminta ei täysin pysähdy. Kesään voi kuulua esimerkiksi vierailuja ja puheenvuoroja Pirkanmaan alueen useissa pride-tapahtumissa. Tämä tauko on kuitenkin tärkeä hetki palautumiselle, sillä syksyllä edessä tekeminen tiivistyy. 
 

Syksyllä suunnitellaan ja valmistaudutaan 

Syksy on hallitustyön kiireistä aikaa. Syyskuussa valmistellaan STEA-rahoitushakemus ja toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle. Näissä suunnitelmissa määritellään yhdistyksen tavoitteet ja resurssien käyttö. Marraskuussa hallitus viestii jäsenkirjeessä ajankohtaiset kuulumiset. Syyskokous pidetään kesän jälkeen ja sen tarkka ajankohta voi vaihdella. Myös syyskaudella on järjestetty jäsentapahtuma kuten pikkujoulut. 

Erilaiset rahoitushakemukset ja suunnitelmat ovat kriittisiä, jotta yhdistyksen työ pysyy kestävänä ja pitkäjänteisenä. Yhteistyö hallituksen sisällä korostuu tässä vaiheessa – ideointi, arviointi ja päätöksenteko vaativat yhteistä näkemystä.  Yhdistysten saaman rahoituksen muuttuessa toiminnan jatkuminen taataan oman varainhankinnan kehittämisellä ja tässä varmasti tulee olemaan merkittävä painotuksen kohde osana hallitustyötä tulevalla kaudella. 
 

Hallitukseen hakeminen – sinun mahdollisuutesi 

Syyskokous, joka järjestetään tänä vuonna 14.12., on loistava tilaisuus lähteä mukaan hallituksen toimintaan. Kokouksessa valitaan uusi hallitus, joka ohjaa Sinuiksi ry:n toimintaa seuraavan vuoden ajan. Tämä on mahdollisuus liittyä joukkoon, joka tekee konkreettista työtä tasa-arvon ja moninaisuuden edistämiseksi. 
 
Nykyinen hallitus on päättänyt, että seuraavalle hallitukselle ehdotetaan järjestäytymistä niin, että hallituksen valitsisi keskuudestaan toimijoita erilaisiin rooleihin, kuten: 

• viestintä ja hallituksen tiedottaja 
• vertaistoiminta ja vapaaehtoiset 
• jäsenasiat 
• tapahtumat 

Osaaminen näistä osa-alueista sekä yleisesti yhdistys- ja hallitustoiminnasta, sosiaalialan palveluista ja esihenkilötyöstä ovat omiaan auttamaan onnistumista hallituksenjäsenenä, mutta hallitustyöhön voi lähteä myös hyvin erilaisella taustalla. Moninaisuus ja näkökulmien laajuus on rikkautta myös hallitustyöskentelyssä! Tärkeintä on halu osallistua ja toimia aktiivisesti yhteisön edun eteen. 

Hallitustyö Sinuiksi ry:ssä tarjoaa tilaisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisesti, oppia uutta ja olla osa tiivistä yhteisöä. Jos olet koskaan harkinnut aktiivisempaa roolia yhdistyksessä, nyt on täydellinen hetki tarttua tilaisuuteen. 
 

Kiinnostuitko? Tule syyskokoukseen 14.12. ja lähde mukaan tärkeään hallitustyöhön! 

Hallituksen puolesta, 

Jari Kuisma 
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja 2022-2024 

YK:n lapsen oikeuksien sopimus määrittelee, että lapsella on oikeus oppia. Tämä liittyy siihen, että lapsella on oikeus omaan kasvuun ja kehitykseen, mutta myös siihen, että lapsella on oikeus kasvaa lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan vastuulliseksi sekä täysivaltaiseksi jäseneksi. Oppimista ei voi lähtökohtaisesti tapahtua turvattomassa ilmapiirissä, koska turvallinen ympäristö ja turvallisuuden tunteet ovat ihmisen perustarpeita.

Yhteisöjen, kuten koulujen, päiväkotien ja harrastustoimijoiden sekä yhteiskunnan on tehtävä näkyviä ja konkreettisia tekoja turvallisen ympäristön mahdollistamiseksi jokaiselle. Vähemmistöihin kuuluminen altistaa vähemmistöstressille ja muun muassa väkivallalle, jotka vaikuttavat suoraan turvallisuuden tunteeseen. Yhteisöjen ja yhteiskunnan onkin tehtävä moninkertaisesti työtä sen eteen, että erityisesti vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokisivat olevansa turvassa. Valitettavasti tutkimusten mukaan esimerkiksi sateenkaarinuoret kohtaavat yhä merkittävän määrän häirintää, syrjintää ja väkivaltaa.

Lapsella on myös oikeus saada tietoa oman kasvunsa ja kehityksensä tueksi. Oikeus koskee esimerkiksi ikätasoista tietoa eri identiteeteistä, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Tieto näistä sekä tukee lapsen oman identiteetin jäsentymistä, suotuisaa kasvua ja turvallista kehitystä että auttaa torjumaan vihaa, ennakkoluuloja, syrjintää ja väkivaltaa.

Oppimista tapahtuu monessa muussakin paikassa kuin koulun penkillä: lapsi oppii lähes koko valveillaoloaikansa. Suurin osa oppimisesta onkin tiedostamatonta oppimista, jossa lapsi omaksuu ympäristöstään hiljaista tietoa, käytäntöjä, asenteita – ja ennakkoluulojakin. Vanhempien, aikuisten ja kasvattajien olisikin hyvä muistaa, että omia ennakkoluuloja, syrjiviä asenteita ja ihmisryhmiin liittyviä stereotypioita ei tule siirtää lapsille, vaan opettaa hyväksyvään, avoimeen ja sensitiiviseen asenteeseen.

Meidän jokaisen on tehtävä työtä sen eteen, että lapsi saisi elää, kasvaa ja kehittyä sellaisessa ympäristössä, joka tosiasiallisesti tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Ympäristössä, jossa ei ole pelkoa ja joka on turvallinen. Kasvun paikkahan on monesti meillä aikuisilla, ja meidän tulisikin useammin ja kauemmin poiketa peilin eteen ja pohtia, mitä me omalla käytöksellämme, asenteillamme ja ennakkoluuloillamme välitämme lapsille.

Meillä Sinuiksi ry:ssä on haave maailmasta, jossa jokainen voi lähtökohtaisesti tulla sinuiksi itsensä kanssa ympäristössä, joka tukahduttamisen, mitätöinnin ja häirinnän sijasta jättää tilaa pohtimiselle, tutkimiselle ja yhdenvertaisuudelle. Ensimmäinen ja tärkein askel on, että mahdollistetaan tällainen maailma lapsille.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Keskipohjanmaa -lehdessä 06.11.2024, Ilkka-Pohjalaisessa 18.11.2024 ja Keskisuomalaisessa 19.1.2024

Lukijalta | Sateenkaarinuorten on saatava kehittyä turvallisesti omaksi itsekseen | Mielipide | Keskipohjanmaa

Yleisöltä | Lapsella on oikeus oppia | Mielipide | Ilkka-Pohjalainen

Pääkirjoitus ja mielipide | Lapsella on oikeus oppia | Mielipide | Keskisuomalainen

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

 
Mutta siirrytään asian pihviin: mistä voi tietää, että seksi on suostumuksellista? Suostumuksen edellytyksenä ovat seuraavat viisi seikkaa: 

1. Mielen muuttaminen ja suostumuksen takaisinveto on mahdollista. 
2. Negatiivisia seurauksia kieltäytymisestä ei tarvitse pelätä. 
3. Henkilöllä on tieto siitä, mihin suostuu ja kaikki olennaiset päätökseen vaikuttavat seikat on kerrottu valehtelematta tai tietoa pimittämättä. 
4. Suostuminen koskee vain tiettyä yksittäistä tekoa, tilannetta ja tarkoitusta. 
5. Henkilö on innostunut eli suostumusta ei ole saavutettu periksi antamisen tai epäröinnin kautta.  

Joskus on vaikea määrittää, onko itse innostuneesti suostumassa johonkin. Tällöin itseltään voi kysyä, pettyisinkö tai harmittaisiko, jos emme toimisi ehdotuksen mukaan. Omaa haluaan on lupa lähteä myös kokeilemalla tunnustelemaan, jos haluaisi haluta ja uskoo, että halu voi alkaa sen jälkeen, kun on sanonut kyllä. Ja muistutetaan vielä kerran: suostumuksen voi milloin tahansa vetää pois, jos halu ei sytykään tai tulee toisiin ajatuksiin mistä tahansa syystä.  

Jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan, joten mahdollinen seksiä ehdottaneen — aivan ymmärrettävä — pettymys tai harmi on hänen itsensä kannettava. Torjuja ei ole velkaa kysyjälle tämän tunteiden tukemista. Sen sijaan ehdottajan täytyy kantaa vastuuta siitä, että tilanne on tarpeeksi turvallinen ja seuraukseton kieltäytymistä ajatellen. On tärkeää muistaa, että fyysisessä tai emotionaalisessa uhkatilanteessa ihmisen luonnollinen reaktio voi (taistelun, pakenemisen ja jähmettymisen lisäksi) olla uhan aiheuttajan myötäily.  

Vinkkaan asiakkailleni usein vai-sanan hyödyllistä käyttöä suostumuksen kysymiseen liittyvissä tilanteissa − jos vastaajalle antaa vaihtoehdon kysyjän toivomalle asialle, hänen on usein helpompi kieltäytyä siitä ja näin voi olla varmempi toisen aidosta suostumuksesta. Esimerkiksi näin: ”Halataanko vai tykkäätkö mieluummin kätellä?” tai ”Haluaisitko harrastaa seksiä vai katsottaisiinko vaikka joku leffa?”. Toinen yksinkertainen tapa antaa suostumuksen ilmaisulle tilaa on avoimen kysymyksen tekeminen: ”Miltä tuntuisi, jos suutelisin sinua?” tai ”Musta olisi ihanaa harrastaa sun kanssa seksiä. Mitä sä siitä aattelet?” On myös eri asia kysyä ”Saanko suudella sinua?” kuin ”Haluatko suudella minua?”. Ensimmäisessä kysytään lupaa tehdä jotakin toiselle − vain jälkimmäisessä itse asiassa kysytään toisen halusta.   

Suostumuksen periaatetta on tärkeää ajatella myös kulttuurin tasolla: miten me voimme kaikki yhteisönä mahdollistaa suostumuksellisuuden huomioivan ilmapiirin toteutumisen. Suostumuskulttuurissa jokaisen (seksuaalista) itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja sitä pyritään edistämään. Suostumuskulttuurissa jo pienet lapset saavat keho-, tunne- ja turvataitokasvatusta. On tärkeää tukea kykyä hahmottaa ja sanoittaa omia tarpeita ja rajoja − nämä taidot luovat pohjan myös toisten tarpeiden ja rajojen kunnioittamiselle. Suostumuskulttuurissa lapsia ei pakoteta halaamaan ketään. Halaamista ei ylipäätään ehdoteta ihmisille, joille kieltäytyminen voisi tuoda negatiivisia seurauksia esimerkiksi haavoittuvan aseman tai riippuvuussuhteen vuoksi. 

Suostumuskulttuuri liittyy myös siihen, miten suhtaudumme ihmissuhteisiin. Yhteiskunnan luomat paineet pariutumiseen ja seksin harrastamiseen eivät edesauta suostumuksellisuutta. Päinvastoin olisi tärkeää korostaa, että onnellinen voi olla ilman romanttista suhdettakin. Tarjolla tulisi olla myönteisiä esikuvia liittyen esim. aseksuaalisuuteen ja aromanttisuuteen. Ystävyyttä ja valittuja perheitä arvostetaan suostumuskulttuurissa yhtä lailla kuin muitakin suhteita. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen mahdollistavat emotionaalisesti läheisten suhteiden muodostaminen ilman normatiivisia parisuhteitakin. Ihmisiä ei arvoteta seksikumppanien määrän perusteella ja kaikkien sukupuolten sooloseksi nähdään yhtä hyvänä seksuaaliterveyden ja mielihyvän lähteenä. 

Haluan vielä tuoda esiin kaksi esimerkkiä, joita ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi osaksi suostumuskulttuuria.  Suostumuksesta on jäänyt jotain ymmärtämättä, jos elokuvissa kevyeksi viihteeksi katsotaan se, että toivottua kumppania yritetään saada huijaamalla kiinnostumaan itsestä tai hänen kosiskeluaan jatketaan sinnikkäästi treffeistä kieltäytymisen jälkeen. Suostumuskulttuurissa ei myöskään kannusteta urheilemaan kivun läpi, vaan oman kehon kuuntelua pidetään tärkeänä. 

 
Tekstin lähteenä on osittain käytetty Elina Nikulaisen teosta “Haluatko? Pieni kirja suostumuksesta” (Kustantamo S&S, 2024). 

Outi Sanvuori

neuvontatyöntekijä

Sinuiksi ry

Muuttuva mies

Teemana Ajan mies muistuttaa meitä kaikkia siitä, että miehenä olemiseen ja mieheyteen liittyvät ajatukset, ilmiöt ja merkitykset muuttuvat ajassa. Ei siis ole olemassa yhtä miehenä olemisen mallia tai mallia mieheydestä, vaan kaikki nämä ovat sidottuja omaan aikaansa ja vaihtelevat ihmiskohtaisesti. 

Miehenä olemisen tapoja on olemassa yhtä paljon kuin on miehiäkin. Maailman ihmisistä noin 50,5 % on (binäärisesti jaoteltuna) miehiä, eli määrä on noin 3,889 miljardia miestä. Meillä on siis ainakin 3,889 miljardia tapaa olla mies. On todella huojentavaa ajatella, että miehenä olemisen malli, "käsikirjoitus" on laaja, joustava ja armollinen. Näin se onkin, mutta monelta osalta käsikirjoitus on vieläkin ahdas, joustamaton ja jopa vaarallinen. 

Maailman muuttuessa myös miehet ja mielikuvat mieheydestä ja miehisyydestä muuttuvat sen mukana. Maailman ja käsitysten muuttuessa meidän on kuitenkin varmistettava, että jokaiselle löytyy oma paikkansa myös vastaisuudessa ja jokaisella tulisi olla mahdollisuus oman paikkansa, itsensä ja identiteettinsä pohtimiseen sekä siellä viipymiseen niin pitkään kuin tahtoo. 

Stereotypioita, myyttejä, ahtaita normeja ja rooleja on purettava. Työ näiden osalta on jatkuvaa. Erityisesti viime vuosina ahtaiden normien, kärjistävien stereotypioiden, epäillyttävien myyttien ja paineistavien roolien määrät ovat kasvaneet. Kasvaminen mieheksi lukemattomien raskaiden sosiaalisten painojen alla on hankalaa, joten miehille on tarjottava sellaisia turvallisempia tiloja, joissa pystyy kriittisesti reflektoimaan omaa kasvuaan ja mielensisäistä maailmaa. 

Meidän tulee huolehtia siitä, että pyrkiessämme laventamaan ja laajentamaan käsityksiä, emme tosiasiallisesti kavenna mahdollisuuksia miehenä olemiselle. Kaikki identiteetit, performanssit ja kokemukset ja tavat olla ovat sallittuja, kunhan ne eivät suoraan vahingoita toisia tai kavenna toisten mahdollisuuksia olla sellainen kuin on. 

Miehiä sateenkaaren väreissä

Ihan omanlaisia stereotypioita, ennakkoluuloja ja normeja liittyy sateenkaarimiehiin. Yhteiskunnassamme on esimerkiksi yksioikoiset narratiivit transihmisyydestä ja transmiehistä, aseksuaali- ja aromanttisten miesten näkymättömyys sekä satuttavat stereotypiat homo- ja bimiehistä.

Miehillä on oikeus seksuaalisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Nämä eivät suoraan (tai eivät ollenkaan) määritä miehenä olemista tai miehisyyttä. Ihminen on monimutkainen, kaunis, mielenkiintoinen kokonaisuus. Ihmisyyteen mahtuu monta määrettä, eivätkä nämä määreet ole toistensa summia, vaan ne täydentävät hienosti toisiaan ja luovat inhimillisen todellisuuden ja kokonaisuuden. 

Juhliessamme esimerkiksi miesten moninaisuutta, juhlimme samalla kaikkea moninaisuutta. Se, että raivaamme tilaa joillekin, vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti jokaisen mahdollisuuteen kasvaa omiin mittoihinsa ja sillä tahdilla kuin itselle parhaalta tuntuu. 

Sinuiksi itsensä kanssa

Sinuiksi ry:n slogan on jokaisella on oikeus tulla sinuiksi itsensä kanssa. Näin miesten viikon aikana haluan muistuttaa tästä. Jokaisella miehellä on oikeus tulla Sinuiksi itsensä kanssa ja olla juuri sellainen mies kuin itsestä tuntuu sopivalta. Lähdetään pois ahtaista normeista ja eletään elämää siten, kun se tuntuu itsestä parhaimmalta ja omannäköisimmältä.

Sinuiksi ry on koti, turvasatama ja turvallisempi tila jokaiselle. Meille jokainen on tervetullut pohtimaan, etsimään ja olemaan sekä elämään omannäköistä elämää. Me teemme töitä sen eteen, että yhteiskunta olisi avarampi, yhdenvertaisempi ja oikeudenmukaisempi jokaiselle. 

Hyvää miesten viikkoa!

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Sateenkaarinuoret kohtaavat häirintää, kuten haukkumista joka ikinen päivä. Häirintä, vihateot sekä syrjintä johtuvat siitä, että sateenkaarinuoret ovat erilaisia. Monet heistä pelkäävät olla oma itsensä julkisesta, joten he yrittävät piilotella identiteettinsä tai jopa jättää sen kokonaan huomiotta. Jatkuva pelon alla eläminen sekä identiteettinsä salaaminen vaikuttavat kielteisesti nuoren mielenterveyteen.

Peruskouluikäisten yhteisöissä ilmenee paljon homo- ja transfobiaa. Sateenkaarinuorille huudellaan halventavia asioita julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskuksissa. Häirintää on myös paikoissa, joissa nuorten pitäisi voida tuntea olonsa turvalliseksi, kuten nuorisotiloissa. Jotkut sateenkaarinuoret pelkäävät väkivallan tai henkirikoksen uhreiksi joutumista, koska väkivalta ja aseiden käyttö on melko yleistä nuorten keskuudessa. Nämä asiat johtavat siihen, etteivät sateenkaarinuoret uskalla esimerkiksi mennä harrastuksiin ikätovereidensa kanssa tai oleskella julkisissa tiloissa.

Sateenkaarinuoret kokevat syrjimistä kouluissakin. On tavallista, että koulussa ollaan jakauduttu kahteen ryhmään: sateenkaarinuoret ja heterot. Näin ei pitäisi olla, koska se opettaa nuorille, etteivät kaikki ihmiset ole yhdenvertaisia, ja että meidän olisi oltava erillään toisistamme. Se lähettää viestiä, että on “me” ja “muut”.

Nuoriin kohdistuu käsittämättömän paljon ja suuria ryhmäpaineita, joiden takia monilla on suuri tarve sopeutua ja kuulua joukkoon. Sateenkaarinuorilla tämä voi näkyä esimerkiksi pyrkimyksenä muuttaa sukupuoli-identiteettiään tai seksuaalista suuntautumista, vaikka se ei ole mahdollista, ja tällaiset pyrkimykset ainoastaan rikkovat.

Nuoria voidaan tukea antamalla heille tietoa. Tieto ei lisää tuskaa, vaan se lisää keskinäistä ymmärrystä. Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus etsiä ja pohtia. Tämän tueksi nuoret tarvitsevat ympärilleen turvallisia aikuisia, joiden kanssa muun muassa seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja niiden moninaisuudesta on turvallista puhua.

Ei ole oikein, että sateenkaari-ihmisille joudutaan opettamaan varuillaan oloa. Muille ihmisille tulisi opettaa, että häirintä, syrjintä ja väkivalta ovat ihmistä rikkovia, mutta myös lain silmissä rangaistavia tekoja.

Ottakaa meitä nuoria aktiivisemmin mukaan keskustelemaan ja pohtimaan erilaisia tapoja, miten esimerkiksi ympäristöstä saadaan rakennettua mahdollisimman turvallinen ja hyväksyvä.

9.-luokkalainen TET-jaksoa Sinuiksi ry:ssä suorittava nuori

Mielipidekirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Aamulehdessä 14.10.2024

Mielipide | Sateenkaarinuoret kohtaavat häirintää joka ikinen päivä | Lukijalta | Aamulehti

TET-harjoittelua Sinuiksi ry:ssä suorittava nuori

Suomessa ei ole tarkkaa tietoa suomalaisten sateenkaarinuorten asunnottomuudesta, mutta useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan 25-40% asunnottomista nuorista on sateenkaarinuoria. Tutkimustiedon puutteesta huolimatta me sateenkaarinuoria kohtaavat toimijat tunnistamme sateenkaarinuorten erityisen haavoittuvan aseman liittyen asunnottomuuteen ja  sen uhkaan.

Sateenkaarinuoret muuttavat pois kotoa keskimääräistä aiemmin kuin väestön muut nuoret. Syynä tähän on mm. turvaton lapsuudenkoti. Sateenkaarinuoret voivat tulla häädetyiksi kotoaan silloin, kun he tulevat ulos kaapista. Vaikka nuori ei suoranaisesti tulisikaan häädetyksi, voi kotiympäristö olla niin vihamielinen nuoren sateenkaarevuutta kohtaan, että nuoren täytyy lähteä sieltä pois. Nuoret muuttavat varhain pois lapsuudenkodista myös erityisesti pienempien paikkakuntien syrjivien ja vihamielisten asenteet vuoksi. Nuori saattaa vastaanottaa opiskelupaikan ja epävakaan asumisvaihtoehdon vain siitä syystä, että se mahdollistaa kotipaikkakunnalta lähtemisen. Vaikka tällaisessa tilanteessa ei ole vielä kysymys asunnottomuudesta, voi nopeasti tehty asumisratkaisu olla ensimmäinen askel sitä kohti.

Sateenkaarinuorten asunnottomuus on usein piiloasunnottomuutta. Tyypillistä on, että nuori joka ei voi olla omassa kodissaan, majailee kavereiden luona.  Tällaista nuorten sateenkaari-ihmisten kokemaa piiloasunnottomuutta ei vielä tunnisteta tarpeeksi. Nuoret itse eivät aina tunnista sitä ja sote-alan ammattilaiset eivät välttämättä ymmärrä, että kyseessä on tilanne, jossa nuori ei voi olla kotonaan. Tällaiset tilanteet on tärkeä tunnistaa sekä nuorten että heitä kohtaavien ammattilaisten keskuudessa, jottei nuorten kokema piiloasunnottomuus muuttuisi asunnottomuudeksi. 

Jokainen ansaitsee oman kodin, jossa voi olla vapaasti ja turvallisesti oma itsensä. 
Oma koti on ihmisoikeus, joka kuuluu myös sateenkaarinuorille.

Sateenkaari-ikkuna ry, Transfeminiinit ry sekä Sinuiksi ry osallistuvat tänäkin vuonna asunnottomien yö -tapahtumaan 17.10.2024.

Sateenkaarierityinen nuorisotyö

Sateenkaarierityisellä nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorisotyötä, joka on suunnattu erityisesti sateenkaarivähemmistöön kuuluville nuorille tai sateenkaariasioista kiinnostuneille nuorille. Tällaista työtä on esimerkiksi eri kaupungeissa järjestettäviä sateenkaarinuorten iltoja. Näinä iltoina nuorisotila on varattu ainoastaan sateenkaarinuorille, ja heille järjestetään ohjattua toimintaa tai mahdollistetaan yhdessäoleminen - eli vertaistuen saaminen. 

Sateenkaarierityistä nuorisotyötä ja -toimintaa tarvitaan, koska vähemmistöihin kuuluvat nuoret tarvitsevat turvallisempia tiloja, eli paikkoja, joissa ei tarvitse pelätä kohtaavansa vähemmistöasemasta johtuvaa vihaa, syrjintää tai väkivaltaa ja saa vapaasti olla sellainen kuin on. Kouluterveyskyselyjen mukaan huolestuttavan moni nuori on kohdannut vihapuhetta, häirintää ja väkivaltaa. Nämä altistavat vähemmistöstressille, estävät kasvurauhan sekä turvallisen kasvun ja kehityksen. 

Kuntien velvollisuus

Viranomaisina kunnalla on lakiin (Yhdenvertaisuuslaki) kirjattu vastuu edistää yhdenvertaisuutta. Koska sateenkaarinuoret ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa ja alttiita yhdenvertaisuuden vastaisille hyökkäyksille, täytyy sateenkaarinuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseen kiinnittää erityistä huomiota. 

Nuorisotyön tarkoituksena on lain (Nuorisolaki) mukaan tukea nuoren kasvua, itsenäistymistä sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Samaisen lain mukaan kuntien tulee luoda  edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Edellytysten luominen on monessa tapauksessa erityistyön mahdollistamista, kuten sateenkaarierityisen nuorisotyön tai turvallisemman tilan takaamista. Turvallinen tila mahdollistaa nuoria osallistumaan aktiivisesti ja täysipainoisesti kansalaistoimintaan, kun siihen ei liity niin vahvaa varovaisuutta tai pelkoa turvallisen ympäristön edesauttamana. 

Nuorisotyön ammattieettiset ohjeet pohjalla

Nuorisotyön eettisten ohjeiden mukaan (Pieniä tekoja, suuria asioita: nuorisotyön eettinen näkökulma) nuorisotyön tavoitteena on muun muassa auttaa nuorta saavuttamaan omien voimavarojensa ja näkökulmiensa mukainen paikka. Sateenkaarevuuden näkökulmasta on hyvä, että nuoret saavat erilaisia representaatioita tulevaisuudesta. Esimerkiksi sateenkaari-ihmisen mahdollisuudet perheellistyä halutessaan adoptoimisen tai hedelmöityshoitojen kanssa.  

Nuorisotyön tehtävänä on vahvistaa nuoren osallisuutta yhteiskunnassa, ja toimii nuoruuden ja nuorten elinolojen tulkkina. Nuorisotyö on siis nuorten äänenvahvistaja ja tekijä, joka tuo nuorten elämän näkyväksi myös muulle yhteiskunnalle. 

Nuorisotyö on pohjimmiltaan kohtaamista. Leikkisä, rakastava, hyväksyvä, utelias ja empaattinen kohtaaminen luo hyvän pohjan kasvulle, kehitykselle, oppimiselle ja turvallisten kokemusten sekä suhteiden syntymiselle. Nuorisotyö on se alusta, jossa nuori voi kasvaa vapaasti sellaiseksi kuin on. Nuoruus on elämänvaiheena on ainutlaatuinen vaihe, ei ainoastaan välivaihe lapsuudesta aikuisuuteen. Nuorisotyön yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin tämän ainutlaatuisuuden esiin nostaminen. 

Vielä on matkaa

Vielä on matkaa siihen, että sateenkaarierityinen nuorisotyö ja yhdenvertaisuuden edistäminen olisi kuntien ja nuorisotyön toiminnan ytimessä. Kuntien velvollisuus on tarjota tällaiselle työlle tilaa ja mahdollisuuksia. 

Nuorisolain mukaan kuntien ja kuntien nuorisotyön tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Sinuiksi ry on tällainen järjestö, joka voi tarjota asiantuntemustaan erityisesti sateenkaariertityiseen työhön. Me toivomme, että jokainen kunta ja nuorisotyön toimija hyödyntää järjestöjen arvokasta ja käytännönläheistä osaamista. Siten palveluista saadaan rakennettua oikeasti vaikuttavia, oikeasti kohtaavia ja oikeasti tavoittavia. 

Onneksi on hienoja esimerkkejä siitä, miten sateenkaareville nuorille on järjestetty toimintaa. Ihannetilanteessa erillistä toimintaa ei tietenkään tarvitsisi järjestää, vaan kaikilla olisi mahdollisuus tuntea kuuluvansa, olevansa osallinen sekä kokea olevansa turvassa.

Olen varma, että tällaiseen tulevaisuuteen päästään, kunhan teemme yhteistyötä ja varmistamme, että jokaisella nuorella on kasvurauha kehittyä sellaiseksi kuin itsestä tuntuu sopivalta.

Koska nuoruus on ainutlaatuinen, tärkeä elämänjakso, tulee nuorisotyöhön myös kohdentaa riittävä määrä resursseja. Vain silloin nuorisotyö voi toteuttaa tärkeää tehtäväänsä nuoruuden turvaajana, kohtaajana sekä mahdollistajana.

Hyvää nuorisotyön viikkoa!

Nuorisolaki

Pieniä tekoja, suuria asioita: nuorisotyön eettinen näkökulma

Yhdenvertaisuuslaki

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Meistä jokainen voi olla tilanteessa, jossa tarvitsemme apua esimerkiksi mielenterveytemme tukemiseen psykiatrian poliklinikalla, työttömyysturvan tukea tai perhesosiaalityön tukea perheemme kuormittavaan arkeen.

Ristiriitaisesti rahoitusta leikataan myös järjestöiltä, joiden tehtävänä on paikata riittämättömiä yhteiskunnan palveluita ja täydentää niitä tarjoten erityispalveluja- ja asiantuntijuutta. Järjestöt toimivat jo äärirajoilla. Auttamistyötä tehdään olemattomilla resursseilla, mutta vaikuttavuuden mittarit osoittavat työn olevan laadukasta, kestävää ja vaikuttavaa. Järjestöt tekevät päivittäin ihmeitä: antavat lähes tyhjästä, luovat toivoa, ehkäisevät syrjäytymistä, edistävät osallisuutta, tarjoavat turvaa ja lohtua.

Yhteiskunnan kantokyky ei kestä heikennyksiä sekä julkisiin että järjestöjen tarjoamiin palveluihin. Hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut sen varaan, että julkiset palvelut auttavat ensisijaisesti, mahdolliset yksityisen sektorin ostopalvelut täydentävät näitä ja kolmas sektori eli järjestökenttä täydentää ja korvaa muut palvelutarpeet.

Tulevaisuus, jossa kolmatta sektoria ei ole, on pelottava. Järjestöt auttavat valtakunnallisesti sekä paikallisesti käsittämättömän suuren määrän ihmisiä.

Vapaaehtoistyönä tehtävä auttamistyö on myös merkittävässä asemassa. Sen arvo on noin 3,2 miljardia euroa vuodessa. Työtä tehdään ilman rahapalkkaa. Se on arvokasta auttamis-, kohtaamis- ja mahdollistamistyötä, mutta ei poista järjestöissä tehtävän ammatillisen tuen ja osaamisen tarvetta.

Suomalaisilta otetaan kaksin käsin, eikä jäljelle jää mahdollisuutta hyvään elämään tai sen rakentamiseen. Hallituksen olisi hyvä muistaa, että valtio on olemassa kansalaisia varten, eivätkä kansalaiset valtiota varten. On mahdotonta ymmärtää politiikkaa, joka ei näe ihmisten hätää, vaan toimillaan jopa lisää sitä.

Vielä ei ole liian myöhäistä. Parannuksia kolmannen sektorin rahoitukseen voidaan tehdä. Järjestöt ja niiden toimijat ovat valmiit kovaan työhön, mutta resurssit ja puitteet sen tekemiselle täytyy olla kunnossa.

Mielipidekirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Lapin kansa lehdessä 01.10.2024, Hämeen sanomissa 3.10.2024 ja Turun Sanomissa 10.10.2024

Mielipide | Leikkaukset lisäävät avun tarvetta | Lukijalta | Lapin kansa

Mielipide | Leikkaukset lisäävät avun tarvetta - Tulevaisuus ilman kolmatta sektoria on pelottava | Pääkirjoitus & mielipide | Hämeen sanomat

Mielipide | Kansalta otetaan nyt kaksin käsin - leikkaukset lisäävät avuntarvetta | Lukijoilta | Turun Sanomat

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Yhteiskunta tarvitsee järjestöjä

Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakentunut kolmikantaisesti: siinä on julkinen sektori, yksityinen sektori sekä kolmas sektori, johon kuuluu järjestötoimijat. Lisäksi nykyään on puhuttu myös neljännestä sektorista, joka tarkoittaa aktiivista, mutta järjestöiksi järjestäytymätöntä kansalaisvaikuttamista. 

Järjestöillä on todella tärkeä rooli yhteiskunnassa. Järjestöt ensinnäkin tavoittavat sellaiset ihmiset, joita yksityiset tai julkiset palvelut eivät tavoita. Kolmannella sektorilla täydennetään hyvinvointialueiden palveluvalikoimaa, jolloin vertaistukityö, ohjaus ja neuvonta sekä muut kohtaava ja tukeva työ kulkevat muiden palveluiden rinnalla muodostaen koko yhteiskunnan kattavan toimivan kokonaisuuden. 

Valitettavasti järjestöjen tekemä merkittävä, vaikuttava ja ensiarvoisen tärkeä työ on uhattuna: Suomen hallitus on kaavaillut kohtuuttomia leikkauksia esimerkiksi järjestöjen avustuksiin. Leikkaukset estävät ja haittaavat järjestöjen tekemää auttamistyötä ja tulevaisuudennäkymät ovat tältä osin lohduttomat. 

Järjestöjen juhlapäivä

1.10. vietetään Miina Sillanpään päivää. Miina Sillanpää oli aktiivinen kansalainen, joka rikkoi useitakin lasikattoja. Sillanpää toimi laajasti järjestökentällä. Tämän takia 1.10. on myös järjestöjen ja kansalaisvaikuttamisen juhlapäivä. 

Järjestö- ja kansalaisvaikuttamista tarvitaan, koska on osoitettu, että aktiivisella osallistumisella ja vaikuttamisella saadaan muutosta aikaiseksi. Lähes kaikki lainsäädäntöuudistukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen on saatu aikaan aktiivisesti vaikuttamalla tai esimerkiksi kansalaisaloitepohjaisesti. 

Järjestöjen tekemä työ on korvaamatonta. Järjestöt tarjoavat erityispalveluita sekä erityisasiantuntijuutta paikkaamaan yksityisen ja julkisen sektorin palveluverkon aukkoja. Sinuiksi ry:n asiantuntijuus painottuu seksologiaan, seksuaali-identiteettiin, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Meidän yhdistyksemme tavoite on edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta rakentavassa hengessä ja tätä vaikuttamistyötä teemme aktiivisesti esimerkiksi ottamalla kantaa ja verkostoitumalla. 

Jokainen voi vaikuttaa ja jokainen voi osallistua. Vaikuttaa voi monella tavalla: toimimalla vapaaehtoisena, ottamalla kantaa esimerkiksi somessa tai lähettämällä viestin päättäjille. 

Me Sinuiksi ry:ssä tiedämme, että aktiivinen toimijuus on tärkeää: meidän toiminnassamme on ympäri vuoden noin 60 aktiivista vapaaehtoista, jotka vetävät esimerkiksi vertaistukiryhmiä, joita niitäkin on 25 erilaista. Manse Priden aikaan vapaaehtoisten määrä tuplaantuu, sillä Pride-tapahtumaan keskittyviä vapaaehtoisia on toiset 60. Me kannustamme myös työntekijöitämme osallistumaan: meillä saa työaikana tehdä muutakin vapaaehtoistyötä tai esimerkiksi käydä työpäivän aikana luovuttamassa verta. 

Kiitos kuuluu aktiivisille vapaaehtoisille

Ilman vapaaehtoisia emme pystyisi toteuttamaan toimintaamme yhtä laajasti ja vaikuttavasti kuin se on. Kiitos ja kunnia kuuluu siis vapaaehtoisille. Yhdistyksessämme halutaan huolehtia vapaaehtoisia ja mahdollistaa aktiivisen osallistumisen toimintaan. Me tuemme vapaaehtoisiamme järjestämällä muun muassa kaksi kertaa vuodessa koulutus- ja virkistäytymispäivän sekä tarjoamalla maksutonta ja matalan kynnyksen työnohjausta omaan vapaaehtoisuuteen tai haastaviin tilanteisiin liittyen. 

Kerran vuodessa hallituksemme valitsee työntekijöiden ehdotusten pohjalta vuoden vapaaehtoinen ja vuoden vertaisryhmäohjaaja -tunnustusten saajat. Vuoden vapaaehtoinen on toiminut yhdistyksemme arvoja ja tavoitteita edistäen ja kehittäen laajasti toiminnassamme. Vuoden vertaisryhmäohjaaja on erityisen paljon kehittänyt vertaisryhmätoimintaa tai omaa ohjaajuuttaan. Toki kaikki vapaaehtoisemme ovat kiitoksensa ansainneet. 

Hyvää Miina Sillanpään, kansalaisvaikuttamisen ja järjestöjen päivää!

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Kasvurauha tarkoittaa, että jokainen lapsi saa kasvaa omaksi itsekseen avoimessa ja turvallisessa ympäristössä. Tämä koskee myös sateenkaarinuoria, jotka kohtaavat yhä kiusaamista identiteettinsä takia kouluissa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa kiusaamisen yleisyydestä Suomessa. Koulujen on oltava aktiivisia kiusaamisen ehkäisyssä ja sitoutuneita sateenkaarinuorten oikeuksien toteutumiseen.
 

Lapsille ja nuorille annettu asiallinen ja ikätasoinen tieto ennaltaehkäisee kiusaamista ja se on erityisen tärkeää omaa identiteettiään pohtiville sateenkaarinuorille. Sateenkaarinuoret ovat alttiita vähemmistöstressille, jonka kokemus koulumaailmassa vaikuttaa kielteisesti heidän hyvinvointiinsa ja oppimiskykyyn.

Kunnioittava kohtaaminen ja moninaisuuden näkyminen kouluissa ovat avainasemassa. Pienetkin teot, kuten sateenkaaripinssi opettajan repussa, voivat rohkaista nuorta näkymään ja olemaan oma itsensä. Kouluterveydenhuollon tulee olla niin turvallista ja kannustavaa, että oppilas uskaltaa hakea sieltä keskustelutukea myös seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevissa asioissa.

Syrjinnän ehkäisy koskee koko kouluyhteisöä, ei vain oppilaita. Koulun rakenteiden on mahdollistettava esimerkiksi kutsumanimen muutokset tai korjatun sukupuolen huomioiminen. Turvalliset vessat ja pukuhuoneet ovat välttämättömiä. Kuunnelkaa oppilaita ja tehkää heidät siten näkyviksi. Vähättely, mitätöinti ja sivuuttaminen aiheuttavat pitkäaikaista haittaa hyvinvoinnille.

Koulun turvallinen ilmapiiri syntyy, kun kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja moninaisuutta arvostetaan. Meidän on annettava kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvaa ja oppia ilman pelkoa tai painetta – tämä luo aidosti yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden.
 

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Tamperelainen lehdessä 18.9.2024

Kolumni | Kouluista pitää tehdä turvallinen tila kaikille – "Sateenkaarinuoret ovat alttiita vähemmistöstressille" | Pääkirjoitus & mielipide | Tamperelainen

Jari Kuisma
Sinuiksi ry:n puheenjohtaja

Välillä on hyvä kyseenalaistaa termi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Nykytiedon valossa tiedämme, että seksuaalisuus ja sukupuoli varioivat jokaisen ihmisen kohdalla, joten kaikki ovat seksuaalisuudeltaan sekä sukupuoleltaan moninaisia.

Ei ole olemassa yhtä yleispätevää muottia. Tiedämme tutkimusten mukaan, että reilusti yli 10 prosenttia nuorista identifioituu kuuluvaksi seksuaalivähemmistöön, ja kun tähän lisätään vielä kaikki sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, ei määrä ole täysin merkityksetön.

Samaan aikaan tiedämme, että liian moni kohtaa mitätöintiä, häirintää, syrjintää – jopa väkivaltaa. Näitä kaikkia kohdataan edelleen 2020-luvun Suomessa huolestuttavan paljon, vaikka yksikin tapaus on liikaa.

Ei siis mikään ihme, että vähemmistöön kuuluvilla on sisäänkirjoitettu pelko syrjityksi, häirityksi ja mitätöidyksi tulemisesta sekä väkivallan uhriksi joutumisen pelko.

Vähemmistöstressin syntymekanismin alkujuuri sijaitsee juuri yhteiskunnan hetero- ja cis-normatiivisuudessa, jotka luovat passiivisaggressiivisen alustan vähemmistöjä kohtaan. Tämä synnyttää mitätöintiä, leimaamista, syrjintää, vihaa ja väkivaltaa. Vähemmistöön kuuluvalle yksilölle näistä seuraa pelkoa, piilottelun tarvetta ja sisäistettyä itsesyrjintää, jotka vaikuttavat negatiivisesti sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.

Vähemmistöön kuuluminen ei siis ole ongelma, vaan yhteiskunta ja ympäristö ovat. Ensisijaisesti tulisikin vaikuttaa rakenteisiin ja yleiseen asenneilmapiiriin, että vähemmistöstressi tulevaisuudessa katoaisi.

Järjestöt tarjoavat vähemmistöille turvallisempia tiloja. Sellaisia tiloja ja paikkoja, joissa ei tarvitse pelätä vihaa, syrjintää, häirintää tai väkivaltaa. Useat järjestöt toimivat vieläpä jopa valtakunnallisesti tarjoten tukea, ohjausta ja neuvontaa.

Valitettavasti hallituksen kaavailemat lyhytnäköiset leikkaukset kohdistuvat myös näihin, kuten kaikkiin järjestötoimijoihin.

Kansalaisten aktiivisuus, vapaaehtoistyö ja lahjoitusten kautta syntyvät varat tulevat ensi vuodesta yhä tärkeimmiksi, että järjestöt, kuten Sinuiksi ry voisivat myös jatkossa tukea ihmisiä ja vähentää pahoinvointia sekä edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Lupaus turvallisemmasta tilasta, vertaistuki, ohjaus ja neuvonta auttavat merkittävästi vähentämään vähemmistöstressiä. Tällä on myös kerrannaisvaikutusta kokonaishyvinvointiin.

Mielipidekirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan kansassa 9.9.2024, Hämeen sanomissa 11.9.2024 ja Ilkka-Pohjalaisessa 12.9.2024

Mielipide | Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä | Satakunnan kansa

Mielipide | Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä | Hämeen sanomat

Mielipide | Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä | Ilkka-Pohjalainen

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Itsetuhoinen tila ja siinä auttaminen

World Health organization (WHO) kertoo, että vuosittain tehdään noin 800.000 itsemurhaa. Suomessa vuosi 1990 oli itsemurhein osalta surullinen vuosi: silloin tehtiin noin 1500 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on 90-luvusta onneksi lähes puolittunut ja vuonna 2023 itsemurhan tehneiden määrä oli 740 kappaletta. 

Yksikin itsemurha on tosin liikaa. Itsemurha on aina estettävissä. Suuri osa itsemurhan tehneistä olivat asioineet saman päivän aikana terveydenhuollossa. Toki käyntien sisällöstä ei voida jälkikäteen tietää: ihmisen henkinen kuorma on saattanut jäädä huomaamatta tai ihminen on aikonut kertoa itsemurha-aikeistaan, mutta ei ole leimautumisen vuoksi uskaltanut. Tätä on tietenkin hankala miettiä, kun tietoa ei ole saatavilla. Se minkä voimme tästä päätellä on, että emme koskaan tiedä milloin kohtaamme itsetuhoisen ihmisen. Siksi on todella tärkeää pysähtyä, kysyä miten toinen voi, kuunnella ja olla läsnä.

Itsetuhoinen tila on aivojen toimintahäiriö, joka aiheutuu psyykkisestä kivusta. Sen kasvaessa liian suureksi ihminen ei kykene rationaaliseen ajatteluun, vaan yrittää päästä kivusta eroon kaikin keinoin. Psyykkinen kipu on täysin verrattavissa fysiologiseen kipuun, sillä molemmissa aktivoituvat samat aivoalueet. Itsetuhoinen tila on onneksi väliaikainen ja siitä voi päästä pois. 

S. Gaily-Luoman mukaan itsetuhoiset ajatukset kehittyvät viiden askeleen kautta. Ensimmäisellä askelmalla ihmisellä on passiivisia ja ohimeneviä ajatuksia itsetuhoisuudesta. Seuraavassa, eli toisessa vaiheessa passiiviset ajatukset muuttuvat jo haluksi itsensä tappamisesta, mutta tarkkaa aikaa tai tekotapaa ei ole vielä harkittuna. Kolmannella askeleella ollaan jo vaarassa, sillä silloin varsinaisia itsemurhasuunnitelmia aletaan luomaan. Neljännessä vaiheessa vaara on jo välitön, sillä silloin ihmisellä on jo konkreettisia itsemurhasuunnitelmia ja mahdollisia valmisteluja. Viides askelma on onnistunut itsemurha tai itsemurhan yritys. 

Itsemurhayrityksestä jää aivoihin muistijälki, joka aktivoituu myös tulevissa traumaattisissa tilanteissa tai elämän kriisiytyessä. Itsemruhayrityksen takia itsemruhakuoleman riski kasvaa 40-100 kertaiseksi ja pysyy 20 vuotta korkealla. Erityisesti seuraavat 18 kuukautta ovat riskialtista aikaa. 

Itsetuhoisuudesta saa ja pitää puhua

Itsemurhista käyty keskustelu ei lisää itsemurhariskiä, päinvastoin. Avoin puhe vähentää itsetuhoisiin ajatuksiin kohdistuvaa stigmaa ja helpottaa avun hakemista. Kansallinen itsemurhien ehkäisysuunnitelma painottaa itsemurhein ennakointia ja ennaltaehkäisyä. Meidän kaikkien tulee kansalaisina, ammattilaisina, läheisinä ja ystävinä puhua itsetuhoisuudesta rohkeasti, tarjota apua ja tukea sen verran kun osaamme ja tarvittaessa ohjata palveluiden piiriin. 

Tutkimusten mukaan itsemurhasta tai esimerkiksi itsemurhasuunnitelmista kysyminen ei lisää akuuttia itsemurhariskiä, vaan voi tarjota alustan ihmiselle omasta kivustaan kertomiselle. Suuri osa itsemurhaa yrittäneistä puhuu aikeistaan ennen yritystä. Otetaan kaikki puhe vakavasti ja kohdataan ihminen lempeästi, empaattisesti ja turvallisesti. 

Mitä kuuluu?

Yksi kysymys saattaa pelastaa jonkun hengen. Haastan jokaisen kysymään itselle ominaisella tavalla läheiseltään: "mitä kuuluu?". Meidän tulee kanssaihmisinä huolehtia  toinen toisemme hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Jokainen toki on itse omasta hyvinvoinnistaan vastuussa, mutta me voimme tukea ja auttaa. 

Itsemurhalta suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi:

• Tukiverkostot
• Yhteisö
• Rakentava vapaa-ajankäyttö
• Mielekäs palkka- tai vapaaehtoistyö
• Tulevaisuuden suunnitelmat. 

Apua on saatavilla

Sinuiksi-palvelut tarjoavat apua esimerkiksi omaan identiteettiin liittyvässä pohdinnassa. Voit olla yhteydessä päivystyspuhelimeen. Sinuiksi ry:n Puhelinpäivystys on auki tiistaisin klo 16-17 ja torstaisin klo 13-14 numerossa 044 300 2355. Jos numero on varattu, voit lähettää tekstiviestin. Päivystys on tarkoitettu uusille asiakkaille, joten jos olet ottamassa yhteyttä toistamiseen, varaathan itsellesi oman puhelin- tai vastaanottoajan. 

Jos tiedät ihmisen, joka on yrittänyt itsemurhaa, voit suositella hänelle toipumisen tueksi kriisikeskus Osviitan tarjoamaa Linity-menetelmää. Menetelmä on maksuton ja luottamuksellinen. Kriisikeskus Osviitan ajanvarauspuhelin 0400-734 793.

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.

Edellämainituissa palveluissa ei tehdä kirjauksia ja niistä ei jää merkintää esimerkiksi Kantaan!

Mico Ylimäki

toiminnanjohtaja

Sinuiksi ry

Sote-järjestöjen kohderyhmiin kohdistuu jo nyt todella paljon elämää kuormittavia leikkauksia. Ja edelleen sote-järjestöiltä leikkaaminen kohdistuisi kaikkiin marginalisoituihin ihmisryhmiin, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten takia monen henkilön tilanne on Suomessa heikentynyt ja hoidon saatavuuden vaikeutuminen on ajanut henkilöitä yhä enemmän järjestöjen avun piiriin. Jo pelkästään Pirkanmaan SETA – Sinuiksi ry:n toiminta tavoittaa noin 800 ihmistä kuukaudessa. Yhdistyksen erityisosaaminen sateenkaarierityisestä työstä, seksologinen osaaminen, turvallisemman tilan mahdollistaminen sekä vertaistuki tarjoaa apua huomattavalle määrälle henkilöitä, jotka ilman tätä jäisivät avun ja tuen ulkopuolelle. 

Järjestöihin kohdistuvat valtionavustusleikkaukset luovat järjestöille säästöpaineita. Mikäli järjestöjen palveluita tai toimintamuotoja joudutaan näiden leikkausten takia lakkauttamaan, ovat inhimilliset seuraukset todella järkyttäviä sekä kauaskantoisia. Nämä ongelmat kasautuvat ja kasvavat, eikä julkinen sektori, yksityisestä sektorista puhumattakaan kykene niitä korjaamaan. 

Järjestöillä on tärkeä rooli hyvinvointiyhteiskunnassa. Järjestöt ovat kolmas sektori, joka tukee julkista (ensimmäistä) ja yksityistä (toista) sektoria täydentämällä näiden palveluvalikoimaa ja tavoittamalla sellaiset henkilöt, jotka eivät syystä tai toisesta, esimerkiksi syrjintäkokemuksien pelossa halua hakeutua näiden kahden viimeksi mainittujen toimijoiden palveluihin. Järjestöt eivät kuitenkaan voi toimia ilman rahoitusta. Suuri ja äkkinäisesti tapahtuva leikkaus vaarantaa koko kolmannen sektorin toimintakyvyn ja vaarantaa sen tuen, jota järjestöt tarjoavat erityisen haavoittuvaisessa asemassa oleville ihmisille. 

Järjestöt tekevät kaiken lisäksi ennalta ehkäisevää työtä, joka estää ihmisiä joutumasta raskaampien (ja kalliimpien) julkisten tai yksityisten palveluiden käyttäjiksi. Järjestöt siis synnyttävät jo olemassa olevalla toiminnallaan säästöä yhteiskunnalle ja koko kansantaloudelle. 

Pirkanmaan SETA – Sinuiksi ry vaatii, että järjestöavustusten leikkauksia ei toteuteta. Säästöjen sijasta leikkaukset tosiasiallisesti lisäävät esimerkiksi hyvinvointialueiden kustannuksia, koska järjestöjen tekemä neuvonta-, ohjaus-, psykososiaalinen ja muu tuki- sekä kohtaava työ tehdään mahdottomaksi. 

Suomen hyvinvointiyhteiskuntaideaan on kuulunut näkökulma, että heikommassa asemassa olevista pidetään huolta – ja toivottavasti näin on myös jatkossa. 

Tampereella 4.5.2024 

Sinuiksi ry 

Kaikilla tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole ja osa viettää yksinäistä joulua vastentahtoisesti. Syrjinnästä ja vähemmistöstatuksesta johtuva vähemmistöstressi aiheuttavat vähemmistöille, kuten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöhin lukeutuville, kohonneen syrjäytymisriskin.

Vähemmistöön kuuluva ei välttämättä myöskään ole tervetullut joulunviettoon perheen ja sukulaisten kanssa, tai voi tuntea, ettei ole oikeasti tervetullut.

Yksin elävälle voi olla vaihtoehtoina joulun vietto yksinään kaupungissa ystävien paetessa omiin perhejuhliinsa tai sitten paluu pienen paikkakunnan perinnejouluun.

Perinnejuhliin liittyy usein vanhentuneita asenteita, kysymyksiä parisuhde- ja perhesuunnitelmista, ennakko-ohjeistusta soveliaasta pukukoodista tai sopivista puheenaiheista.

Moni joutuukin kotipaikkakunnalle palattuaan tahtomattaan takaisin kaapinperukoille.

Jouluun voi kuitenkin rakentaa omia perinteitä, jotka kutsuvat kaikki perheen jäsenet osallistumaan. Valittu perhe – ystävät, yhteisöt ja vaikkapa työkaverit elämänpolulta – voi tarjota hyväksyvän ympäristön myös jouluna.

Jouluna kaikki voivat luoda turvallisempaa tilaa ilman tungettelevia oletuksia. Yksityiselämää luotaavat kysymykset, vaikkapa perheen lisäyksestä, voivat olla vaikeita kelle tahansa.

Nuorilla ja lapsille ei kuitenkaan ole mahdollisuutta valita keiden kanssa joulua viettää, vaan aikuisten pitää huolehtia turvatusta tunteesta ja hyväksytyksi tulemisesta.

Liittolaisena voi korjata pölyttyneitä käsityksiä ja pysäyttää syrjivän kielenkäytön, kuten homo- tai transfobisen vitsin tai toisten yksityisyyttä tai kehorauhaa loukkaavan puheen.

Joulunakin voi asettaa omat rajansa ja loukkaavia perinteitä ei tarvitse vaalia. Joulun voi myös jättää viettämättä, mutta me kaikki voimme varmistaa, että kukaan läheisemme ei jäisi tahtomattaan joulusta paitsi.

Me voimme laajentaa jouluna vieraslistaamme ja vähentää tahatonta yksinäisyyttä – aivan kuten joulun ajatukseen hyvin sopiikin.

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Tamperelainen lehdessä 23.12.2023

Kolumni | "Perinnejuhliin liittyy usein vanhentuneita asenteita" – Vähemmistöissä liian moni viettää yksinäisen joulun | Pääkirjoitus & mielipide | Tamperelainen

Jari Kuisma 

puheenjohtaja

Sinuiksi ry

“Kouluterveyskyselyjen mukaan masennusoireet, huoli omasta mielialasta, väkivaltakokemukset ja heikko koettu hyvinvointi ovat sateenkaarinuorilla selkeästi yleisempiä verrattuna muihin nuoriin. Ilmiö on kehittynyt koko ajan huolestuttavammaksi vuodesta 2019”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Mico Ylimäki. Ylimäki jatkaa: “syrjintä, vihapuhe ja häirintä niin somessa, kouluissa kuin kotonakin heikentävät sateenkaarinuorten hyvinvointia. Sateenkaarinuoriin kohdistuu myös henkistä, seksuaalista ja hengellistä väkivaltaa. Myös niin sanottu eheyttäminen vaikuttaa sateenkaarinuoriin hyvinvointia heikentävästi ja on hälyttävän yleistä.” 

Sinuiksi ry vaatii, että palveluissa otetaan huomioon sateenkaarinuorten erityiskysymykset ja taataan saavutettavat, turvalliset ja sensitiiviset palvelut. Palveluista ei tule leikata, vaan päinvastoin niihin on panostettava entistä enemmän: hyvinvointialueiden on koulutettava henkilöstöään moninaisuudesta sekä sensitiivisestä kohtaamisesta. Palveluiden tulee olla lain mukaan yhdenvertaisesti kaikille ja viranomaisten velvollisuus on sekä edistää yhdenvertaisuutta että turvattava palvelut kaikille. 

Sateenkaarinuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Nämä haavoittuvuutta aiheuttavat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset rakenteet on tunnistettava sekä purettava aina varhaiskasvatuksesta oppilashuoltoon ja perheiden palveluista erikoissairaanhoitoon. “Translapsiin ja -nuoriin kohdistuu nyt paljon vihapuhetta ja ennakkoluuloja. Monen elämä päättyy aivan liian varhain perheeltä saadun torjunnan ja mitätöinnin takia sekä sukupuoliristiriidan hoidon puutteellisuuden takia” kertoo Ylimäki. Sinuiksi ry vaatii, että translapsille ja - nuorille on tarjottava ammatillisesti kestävää, laadukasta sekä sensitiivistä hoitoa. Näissä palveluissa ei saa olla minkäänlaista sijaa vihapuheelle, eikä mis- tai disinformaatiolle. 

Intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus on turvattava. Mikäli koskemattomuutta on loukattu, he tarvitsevat laadukasta traumaterapiaa, jonka avulla voidaan tukea hyvän kehosuhteen ja sukupuoli-identiteetin rakentumista. Sinuiksi ry vaatii, että intersukupuolisten lasten kehollista koskemattomuutta ei loukata ja se suojellaan lainsäädännöllä. 

Kasvatus-, opetus-, ja sote-alojen ammattilaisia on koulutettava sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teemoista. Sinuiksi ry vaatii, että palveluissa toimii sateenkaarisensitiivisiä ammattilaisia, kasvuympäristö edistää kasvurauhaa olemalla turvallinen ja hyväksyvä. Edellytämme myös, että lainsäädännön muutoksia edistetään. Lainsäädännön muutoksiin lukeutuvat intersukupuolisten kehollisen koskemattomuuden turvaaminen, sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollistaminen lapsille ja nuorille sekä eheyttämistoimien kieltämisen. 

“Sinuiksi ry tarjoaa muun muassa valtakunnallisesti neuvontaa ja tukea sateenkaari-ihmisille ja järjestää sekä mahdollistaa erilaisia vertaistuellisia ryhmiä koko Pirkanmaan alueella. Toimintamme tavoittaa kohderyhmää laajasti sekä ehkäisee ja estää syrjäytymistä”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Jari Kuisma. Sinuiksi ry vaatii, että kolmannen sektorin toimijoiden panos toteuttaa matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa ja vertaistukea tunnustetaan ja tukea tälle vahvistetaan. Toiminta on elintärkeää sateenkaarilapsille ja -nuorille ja paikkaa räikeästi puutteellisia julkisia palveluja. 

3.12.2023

Sinuiksi ry