Kaikilla lapsilla on oikeus kuulua

Kuvittele hetki, että seisot koulun pihalla ja kuulet, kuinka joku nauraa ja pilkkaa luokkatoveriasi, koska hänen perheensä ei ole samanlainen kuin muilla. Kuvittele, että mietit ahdistuneesti, voitko kertoa, että sinulla on kaksi isää, tai että vanhempasi ovat transsukupuolisia. Kuvittele, että rakastat perhettäsi, mutta maailma ympärilläsi saa sinut häpeämään perhettäsi ja pelkäämään ympäristön suhtautumista.

Kuvittele tilannetta, jossa et voi keskustella romanttisista tunteistasi tai seurustelusuhteistasi, ihastumisistasi kenenkään kanssa, koska pelkäät vihaa, syrjintää ja väkivaltaa. Kuvittele, että joka päivä sinut väärinsukupuolitetaan joksikin, mitä sinä et ole. Korjauksista huolimatta toimintaa jatketaan. Kuvittele, miten rikkovia nämä kokemukset ovat. 

Tämä on kuitenkin todellisuutta monille sateenkaariperheiden lapsille ja nuorille sekä sateenkaarilapsille ja -nuorille.

Tutkimusten mukaan sateenkaariperheissä kasvavat lapset voivat hyvin. He kokevat perheensä rakastavaksi ja turvalliseksi (Aarnio ym. 2017). Heidän arjessaan on samaa iloa, riemua ja huolenpitoa kuin missä tahansa kodissa. Mutta yhteiskunnan peilit eivät aina heijasta sitä takaisin.

Sama tutkimus kertoo, että osa lapsista jännittää kertoa perheestään, koska pelkää tulevansa pilkatuksi tai väärin ymmärretyksi (Aarnio ym. 2017). Kuulumisen tunne, eli se, että lapsi kokee olevansa osa joukkoa, ei synny vain kotona, vaan myös koulussa, harrastuksissa ja julkisissa tiloissa. Jos yksikin näistä sulkee oven, lapsen maailma pienenee ja muuttuu lohduttomammaksi. Kuuluminen, osallisuus on syrjäytymisen vastavoima.

THL:n ja Sateenkaariperheet ry:n tuoreissa selvityksissä näkyy ristiriita: perheissä lapset voivat hyvin, mutta koulussa ja vapaa-ajalla sateenkaareviin lapsiin ja nuoriin kohdistuu edelleen enemmän kiusaamista ja syrjintää kuin muihin (THL 2023; Sateenkaariperheet ry 2018).

Joillekin lapsille arki voi olla täynnä varovaisuutta, pelkoa ja häpeää. Lapsi saattaa miettiä, voiko koulun tai harrastuksen aikuiselle tai ikätovereille kertoa, että hänen perheessään on kaksi äitiä tai kolme vanhempaa.

Kuuluminen ei tarkoita vain sitä, että saa olla mukana, vaan että saa olla mukana omana itsenään. Osallisuutta ja aktiivista toimijuutta ei ole siellä, missä on pelkoa.

Sateenkaarinuoret kertovat, että hyväksyvä ilmapiiri ja turvallinen aikuinen voivat muuttaa kaiken. Heidän mukaansa merkityksellisintä on se, että joku kuuntelee, ottaa todesta ja kohtelee tavallisena, ihmisenä (Tuovila ym. 2018).

Oikeus kuulua ei ole abstrakti periaate. Se on arjen kieli, tapa puhua perheistä ja rakkaudesta, suhteista, sukupuolesta, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Se on sitä, että kukaan lapsi ei joudu selittämään perhettään tai omaa itseään.

Kun yhteisö lapselle tärkeät eri yhteisöt, eli koulu, varhaiskasvatus, harrastusryhmä ottaa osaksi tavallista elämää, tapahtuu jotain ihmeellistä: lapsi alkaa uskoa, että maailma on myös häntä varten. Lapsi oppii luottamaan ympäristöönsä, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen.

Meillä aikuisilla on valta ja vastuu. Jokainen sana, ilme ja katse rakentaa joko siltaa tai muuria. Jokainen koulu ja yhteisö, joka toivottaa moninaisuuden tervetulleeksi, kasvattaa lasta, joka uskaltaa hengittää vapaammin, uskaltaa osallistua vapaammin ja saa kasvurauhan täysivaltaiseksi kansalaiseksi.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa velvoittavasti, että jokaisella lapsella on oikeus kuulua ja tulla kuulluksi. Sopimuksen pääperiaatteisiin kuuluu lapsen näkemyksen kunnioittaminen, joka tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Myös lapsella on oikeus sananvapauteen sekä kokoontumis- ja yhdistysvapauteen.

Oikeus kuulua ei ole mielipidekysymys. Se on lapsen oikeus. Se on lupaus meiltä aikuisilta jokaiselle lapselle.

Puhutaan perheistä moninaisesti, käytetään inklusiivista kieltä ja puututaan syrjintään heti. Rakennetaan maailmaa yhdenvertaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi lapsille.

Lähdeluettelo ja luettavaa

Aarnio, K., Kallinen, K., Kylmä, J., Solantaus, T. & Rotkirch, A. (2017). Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset. Väestöntutkimuslaitos, Julkaisusarja D 62/2017. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/fa6803ca-sateenkaariperheiden-lapset-ja-nuoret.pdf

Hietaniemi, S. (2018). Sateenkaarisensitiivisyys varhaiskasvatussuunnitelman uudistuneiden perusteiden valossa – sateenkaariperheiden kokemuksia. Visamäki: Hämeen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/10024/150494/1/Hietaniemi_Suvi.pdf

THL (2023). Kouluterveyskysely 2023 – Lasten ja nuorten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/kouluterveyskysely

Tuovila, T., Paavilainen, E. & Åstedt-Kurki, P. (2018). Nuorten kuvaus elämästään sateenkaariperheessä. Hoitotiede 30(4), 347–360. https://journal.fi/hoitotiede/article/download/128434/77557/273976

Sateenkaariperheet ry (2018). Tutkimus sateenkaariperheiden vanhempien kokemuksista lasten hyvinvoinnista ja tuen saannista. https://sateenkaariperheet.fi/tutkimusraportti-2018