Sateenkaariaktivismia ja pride-työtä tarvitaan

Sateenkaariaktivismi vaatii usein hermoja, muutos ei tapahdu nopeasti ja saattaa vaatia askeleen myös taaksepäin.

Viime viikon uutisoinnissa tärkeä askel eteenpäin kentällä oli korkeamman oikeuden tuomio Päivi Räsäsen homoseksuaaleja koskevista lausunnoista. Korkein oikeus tuomitsi viime viikolla Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Oikeus määräsi molemmille sakkotuomion ja Pohjolan taustayhteisö Luther-säätiölle yhteisösakon, sekä poistamaan lainvastaiset kohdat julkaisuista. Oikeus katsoo, että Räsänen on solvannut homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Sateenkaariyhteisön näkökulmasta keskeinen kysymys ei kuitenkaan ole se, saako mielipiteitä esittää vaan se, millaisia seurauksia tietyllä puheella on. Kun vaikutusvaltaisessa asemassa oleva henkilö kuvaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä halventavalla tavalla, kyse ei ole vain mielipiteestä. Se on viesti, jonka vaikutus moninkertaistuu arjessa: koulukiusaamisena, syrjintänä työelämässä ja kokemuksena siitä, ettei kuulu osaksi yhteisöä. Oikeudellinen linjaus on tärkeä ja kertoo, että myös sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia suojataan myös oikeusteitse. Toivottavasti jatkossakin sateenkaari-ihmisiin kohdistettu viha johtaa myös syytteisiin ja asianmukaisiin tuomioihin.

Tämän lisäksi viime viikolla kansalaisaloite “Olemme olemassa” sai kerättyä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja voi edetä eduskunnan käsiteltäväksi. Viimeisinä päivinä oli nähtävissä ilahduttava äänivyöry. Tässäkin on mielestäni tärkeä viesti: suuri joukko ihmisiä Suomessa haluaa tunnistaa sukupuolen moninaisuuden myös lainsäädännössä. Aloitteen ytimessä on vaatimus kolmannesta, ei-binäärisestä juridisesta sukupuolimerkinnästä eli oikeudesta tulla nähdyksi lain edessä omana itsenään.

Kansalaisaloite on hieno demokraattinen väline, mutta se ei automaattisesti johda muutettuun lainsäädäntöön. Aloitteen hyväksyminen eduskunnassa ei ole itsestäänselvyys, vaan poliittinen prosessi, jossa arvot, asenteet ja voimasuhteet ratkaisevat lopputuloksen. Aloitetta ei välttämättä heti luovuteta eduskunnalle, sillä eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran keväällä 2027, jolloin nykyinen eduskunta ei välttämättä ehtisi käsitellä aloitetta.

Hyviä uutisia on tärkeä juhlia ja voitot pitää osata tunnistaa. Tämä auttaa aktivistieja jaksamaan ja lataamaan akkuja. Meillä on kyky auttaa toisia ihmisiä ja tehdä jotain konkreettista yhteisten asioiden eteen, tämä on se voimavara joka kannattelee aktivismia ja vapaaehtoistyötä.

Kansalaisaloite Olemme olemassa näyttää, että ihmisiä saa aktivoitua käyttämään demokraattisia välineitä ja ihmisiä kiinnostaa vähemmistöjen asema. Samalla tiedämme, että vastustus ei ole yhteiskunnasta kadonnut mihinkään. Se näkyy entistä suoremmin poliittisessa keskustelussa, julkisessa puheessa ja joskus se voi olla väline hidastaa muutosta. Tyyppillisesti jokainen edistysaskel kohtaa vastareaktion.

Viime viikko näyttää miksi suvaitsevuutta pitää puolustaa ja mitä voimme saavuttaa yhteistyöllä. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa työtä yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta tukien toisiamme.



Lisätietoa:

Yle: Kansalaisaloite kolmannesta juridisesta sukupuolesta etenee eduskuntaan (Lähde: https://yle.fi/a/74-20217922, 29.3.2026 (viitattu 1.4.2026))

Yle: Päivi Räsänen järkyttyi kiihottamistuomiosta – syyttäjä: Hyvä, että ratkaisu saatiin (Lähde: https://yle.fi/a/74-20217411, 26.3.2026 (viitattu 1.4.2026))

HS: Kansalaisaloite kolmannesta suku­puolesta etenee edus­kuntaan, tekijät harkitsevat viivästyttämistä vaalien yli (Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011911118.html, 29.3.2026 (viitattu 1.4.2026))