Turvassa kasvaminen on jokaisen nuoren oikeus

Tuore Kouluterveyskysely kertoo selkeän viestin: sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi on yhä heikompaa kuin muilla nuorilla. Pientä myönteistä kehitystä on, mutta erot ovat yhä suuria.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes puolet kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Noin kaksi viidestä kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Vain 36 prosenttia luottaa saavansa apua tarvittaessa. Koulussa vain noin puolet kokee voivansa olla oma itsensä. Noin viidesosa joutuu koulukiusatuksi viikoittain.

Nämä luvut kertovat arjesta, jossa omaa sopivuutta yhteiskunnan normeihin joutuu jatkuvasti arvioimaan. Tätä kuormitusta kutsutaan vähemmistöstressiksi. Se syntyy, kun ei voi luottaa siihen, että tulee kohdatuksi itsenään turvallisesti. Kun vain kaksi viidestä uskoo saavansa apua, kyse ei ole yksittäisestä kokemuksesta vaan rakenteellisesta ongelmasta.

Yksinäisyys sekä syrjinnän, väkivallan ja kiusaamisen kokemukset jättävät jälkensä. Järjestöt tarjoavat tukea sekä luovat turvallista tilaa, jossa on mahdollista tulla kohdatuksi omana itsenään. Yhdistysten, kuten Sinuiksi ry:n, vertaisryhmät ja kohtaava tuki korvaavat puuttuvia palveluita. Ulkopuolisuuden kokemus hellittää ja joukkoon voi kuulua. Tämä ei olisi mahdollista ilman riittävää rahoitusta, sitoutuneita työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Kun yhteiskunnan turvaverkko pettää, yhteisöt kantavat. Mutta kuka kannattelee yhteisöjä? Tuen tarve kasvaa, mutta samaan aikaan järjestöjen rahoitus kiristyy ja toimintaedellytykset heikkenevät samalla kun toiminnan pitäisi tehostua.

Kolmas sektori ei saa jäädä paikkaamaan pysyviä aukkoja ilman riittäviä resursseja. Järjestöjen työ on korvaamatonta ja se ei saisi olla jatkuvaa selviytymistä epävarmassa ympäristössä. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että sekä nuorilla että myös heitä tukevilla yhteisöillä on vakaat toimintaedellytykset.

Turvassa kasvaminen on jokaisen nuoren oikeus. Sen toteutuminen ei saa riippua siitä, kuinka sitkeästi vapaaehtoiset jaksavat. Pidetään yhdessä huolta sekä toisistamme että yhteisöistä.


Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Tamperelainen lehdessä 25.2.2026.
Kouluterveyskyselyn tuloksiin voit perehtyä tarkemmin esimerkiksi Tutkimuksesta tiivisti -artikkelissa.