Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä

Vähemmistöstressi tarkoittaa kroonista stressiä, joka syntyy vähemmistöön kuuluvalle henkilölle rakenteellisten ja asenteellisten seikkojen takia. Yhteiskunta on edelleen hetero- ja cis-normatiivinen: lähtöoletuksena on, että heteroseksuaalisuus ja cis-sukupuolisuus ovat normeja ja kaikki muu poikkeavaa.

Välillä on hyvä kyseenalaistaa termi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Nykytiedon valossa tiedämme, että seksuaalisuus ja sukupuoli varioivat jokaisen ihmisen kohdalla, joten kaikki ovat seksuaalisuudeltaan sekä sukupuoleltaan moninaisia.

Ei ole olemassa yhtä yleispätevää muottia. Tiedämme tutkimusten mukaan, että reilusti yli 10 prosenttia nuorista identifioituu kuuluvaksi seksuaalivähemmistöön, ja kun tähän lisätään vielä kaikki sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, ei määrä ole täysin merkityksetön.

Samaan aikaan tiedämme, että liian moni kohtaa mitätöintiä, häirintää, syrjintää – jopa väkivaltaa. Näitä kaikkia kohdataan edelleen 2020-luvun Suomessa huolestuttavan paljon, vaikka yksikin tapaus on liikaa.

Ei siis mikään ihme, että vähemmistöön kuuluvilla on sisäänkirjoitettu pelko syrjityksi, häirityksi ja mitätöidyksi tulemisesta sekä väkivallan uhriksi joutumisen pelko.

Vähemmistöstressin syntymekanismin alkujuuri sijaitsee juuri yhteiskunnan hetero- ja cis-normatiivisuudessa, jotka luovat passiivisaggressiivisen alustan vähemmistöjä kohtaan. Tämä synnyttää mitätöintiä, leimaamista, syrjintää, vihaa ja väkivaltaa. Vähemmistöön kuuluvalle yksilölle näistä seuraa pelkoa, piilottelun tarvetta ja sisäistettyä itsesyrjintää, jotka vaikuttavat negatiivisesti sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.

Vähemmistöön kuuluminen ei siis ole ongelma, vaan yhteiskunta ja ympäristö ovat. Ensisijaisesti tulisikin vaikuttaa rakenteisiin ja yleiseen asenneilmapiiriin, että vähemmistöstressi tulevaisuudessa katoaisi.

Järjestöt tarjoavat vähemmistöille turvallisempia tiloja. Sellaisia tiloja ja paikkoja, joissa ei tarvitse pelätä vihaa, syrjintää, häirintää tai väkivaltaa. Useat järjestöt toimivat vieläpä jopa valtakunnallisesti tarjoten tukea, ohjausta ja neuvontaa.

Valitettavasti hallituksen kaavailemat lyhytnäköiset leikkaukset kohdistuvat myös näihin, kuten kaikkiin järjestötoimijoihin.

Kansalaisten aktiivisuus, vapaaehtoistyö ja lahjoitusten kautta syntyvät varat tulevat ensi vuodesta yhä tärkeimmiksi, että järjestöt, kuten Sinuiksi ry voisivat myös jatkossa tukea ihmisiä ja vähentää pahoinvointia sekä edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Lupaus turvallisemmasta tilasta, vertaistuki, ohjaus ja neuvonta auttavat merkittävästi vähentämään vähemmistöstressiä. Tällä on myös kerrannaisvaikutusta kokonaishyvinvointiin.

Mielipidekirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan kansassa 9.9.2024, Hämeen sanomissa 11.9.2024 ja Ilkka-Pohjalaisessa 12.9.2024

Mielipide | Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä | Satakunnan kansa

Mielipide | Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä | Hämeen sanomat

Mielipide | Vähemmistöstressin ehkäisemiseksi on tehtävä työtä | Ilkka-Pohjalainen