Sinuiksi ry tarjoaa yhteistyössä Hivpointin kanssa maksuttomia ja matalankynnyksen hiv- ja kuppatestauksia Sinuiksi ry:n toimistolla. Testaukset toteutetaan kerran kuukaudessa.

Testauspäivät ja -ajat:

Torstaina 16.1. kello 12-16

Torstaina 13.2. kello 12-16

Torstaina 13.3. kello 12-16

Torstaina 10.4. kello 12-16

Torstaina 15.5. kello 12-16

Keskiviikkona 11.6. klo 12-16

Osoite:

Näsilinnankatu 48 E, 33200 Tampere

Saapumisohje:

- Sinun ei tarvitse varata aikaa.

- Paikalla oleva henkilökunta opastaa sinua.

- Jos tarvitset keskustelutukea, sitä on tarjolla.

Mitkä ovat sellaiset tilanteet, joiden jälkeen testiin kannattaa hakeutua?

Hiv- ja/tai kuppatestiin kannattaa hakeutua:

jos on ollut emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia ja ei ole tiedossa, onko seksikumppanilla hiv-tartunta.
jos on suuseksissä saanut suuhunsa emätineritettä, esiliukastetta tai siemennestettä ja ei ole tiedossa, onko seksikumppanilla hiv-tartunta.
jos on käyttänyt samoja pistoshuumeiden käyttövälineitä yhdessä toisen henkilön kanssa.

Hiv-tartunnan riski on tilanteissa, joissa viruspitoista verta tai eritettä, kuten emätineritettä, peniksen esiliukastetta tai siemennestettä, pääsee toisen ihmisen limakalvoille tai verenkiertoon. Hiv on heikosti tarttuva virus, ja seksin välityksellä tartuntariski on lähinnä emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia. Suuseksissä riski hivin tarttumiselle on erittäin pieni ja vain sillä osapuolella, joka saa emätineritettä, peniksen esiliukastetta tai siemennestettä suuhunsa. Lue tarkemmin hivin tarttumisesta ja tartuntariskeistä eri seksitavoissa täältä.

Hiv-tartunnan riskiä ei ole, jos seksiä on ollut toimivalla lääkityksellä olevan hiv-positiivisen henkilön kanssa, vaikka kondomi ei olisi ollut käytössä. Hiv-lääkitys vähentää merkittävästi hivin tarttumista myös pistoshuumeiden käyttäjillä yhteisiä pistosvälineitä käytettäessä.

Kuppa tarttuu primaarivaiheessa (3-4 viikkoa tartunnasta) erittäin herkästi ensihaavaumasta, joka voi olla suussa, peniksessä, häpyhuulissa, emättimessä, peräsuolessa tai peräaukolla. Haavauma on yleensä aristamaton ja voi jäädä huomaamatta.

Kuppa voi tarttua suuseksissä, peräaukon nuolemisessa, emätin- ja anaaliyhdynnässä ja jopa suudeltaessa, mikäli haavauma on suun limakalvoilla.
Kuppa on erittäin tartuttava myös sekundaarivaiheessa (6-8 viikkoa tartunnasta). Sekundaarivaiheessa tyypillisiä oireita ovat kuume ja erilaiset iho-oireet (roseola, syfilidit), kuitenkin oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja kuppatartunnan saanut voi tuntea olonsa hyvin sairaaksi. Kuppa voi sekundaarivaiheessa tarttua kaikessa iho- ja limakalvokontaktissa (oireisista kohdista). Tartunta syfilidien kautta on mahdollinen myös ilman seksikontaktia.
Latenttivaiheessa (yli vuosi sekundaarikupan alusta) kupan tartuttavuus vähenee ja loppuu kokonaan. Latenttivaiheessa kuppatartunta on oireeton.
Tertiäärivaiheen kuppaan eli myöhäiskuppaan sairastuu noin kolmasosa hoitamattomista kuppatartunnan saaneista. Muutoksia voi esiintyä eri puolilla elimistöä: ihossa, keskushermostossa ja sydämessä. Oireet tulevat vuosien kulutta tartunnasta.

Milloin hakeutua hiv-testiin?

Hiv-testiin voi hakeutua:

aikaisintaan, kun riskitilanteesta on kulunut 3 viikkoa.
varman testituloksen saamiseksi, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta tai kauemmin.

Hiv-testiin voi mennä aikaisintaan, kun riskitilanteesta on kulunut 3 viikkoa. Käytännössä lähes kaikki hiv-tartunnat voidaan todeta jo kahden kuukauden kohdalla, mutta negatiivinen testitulos on varma, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta.

Hiv-testit on kehitetty löytämään hivin vasta-aineita. Ihmisen keho alkaa tuottaa vasta-aineita omassa tahdissaan tartunnan jälkeen. Siksi niitä ei voi löytää testissä heti riskitilanteen jälkeen. Tästä syystä hiviä ei voida testata heti riskitilanteen jälkeen.

Suurimmalla osalla vasta-aineet ovat näkyvissä, kun tartunnasta on kulunut 6 viikkoa. Joidenkin kohdalla vasta-aineiden ilmenemisessä voi mennä pidempäänkin. Tämän takia negatiivista testitulosta, joka on saatu vähintään 3 kuukautta viimeisimmästä riskitilanteesta, pidetään luotettavana.

Hiv-testiin voi kuitenkin hakeutua jo 3 viikon kuluttua riskitilanteesta. Jos tulos on negatiivinen, se tulee varmistaa uudella testillä. Uusi testi otetaan, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta. Ennen uuden testituloksen saamista on seksissä syytä käyttää kondomia tai suuseksisuojaa. Anaaliyhdynnässä tulee käyttää runsaasti vesiliukoista tai silikonipohjaista liukuvoidetta kondomin kanssa.

Miten hiv-testi tehdään ja mitä sillä selvitetään?

Testi otetaan sormenpään veripisarasta.

Testissä etsitään verinäytteestä vasta-aineita. Osa testeistä etsii verestä myös hivin antigeenejä, joita saattaa olla havaittavissa ennen vasta-aineita. Tällöin testitulos viittaa vähän aikaa sitten saatuun tartuntaan. Hiv-tartunta todetaan kuitenkin vasta silloin, kun verinäytteestä löytyy vasta-aineita. Yleisimmin hivin testauksessa käytetään yhdistelmätestiä (HivAgAb), joka etsii verestä sekä vasta-aineita että antigeenejä. Positiivinen testitulos varmistetaan aina uudella suoniverinäytteellä.

Keho pyrkii pääsemään eroon viruksesta tuottamalla vasta-aineita. Vasta-aineita muodostuu siis vain, jos on saanut hiv-tartunnan. Nämä hivin vasta-aineet eivät häviä kehosta koskaan – ei edes silloin, vaikka hiv-tartunnan saanut olisi toimivalla lääkityksellä, jonka ansiosta virustaso laskee alle mittausrajan. Hiv-pikatestin tulos on siis edelleen positiivinen lääkityksestä huolimatta, sillä testi ei etsi verestä viruksia vaan hivin vasta-aineita.

Miten kuppatesti tehdään ja mitä sillä selvitetään?

Kuppa testataan verestä. Jos kuppaa ei ole sairastanut aiemmin, voidaan näyte ottaa myös pikatestillä veripisarasta sormen päästä. Aiemmin kupan sairastaneilla otetaan aina verinäyte, joka tutkitaan laboratoriossa.

Kuppa voidaan testata aikaisintaan 3 viikon kuluttua riskitilanteesta. Negatiivinen testitulos on luotettava 6 viikon jälkeen riskitilanteesta.

Miten kuppaa hoidetaan?

Kuppa hoidetaan ensisijaisesti siihen tehoavalla penisilliinillä (penisilliiniallergikoille on vaihtoehtoisia antibiootteja) pistoksina lihakseen.
Hoidon pituus ja pistosten määrä riippuu siitä missä vaiheessa kuppainfektio on.
Kuppa hoidetaan ensisijaisesti seksitauteihin erikoistuneella poliklinikalla tai hoidossa konsultoidaan erikoislääkäriä. Hoitokäytännöt vaihtelevat kunnittain.
Hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: Seksistä tulee pidättyä hoidon ajan ja kondomia tulee käyttää ensimmäiseen seurantatutkimukseen asti.

Lisää tietoa hivistä ja kupasta

Hivpoint, Hiv

Hivpoint, Kuppa