Mietteitä biseksuaalisuudesta Suomen lähihistoriassa - Tuula Juvosen haastattelu

Tuula Juvonen on Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen lehtorin määräaikaisessa virassa.

Hän on tutkinut paljon sateenkaarihistoriaa Suomessa ja Tampereella, etenkin erikoistuen
lesbouteen. Kirjoituksessa tuleekin ilmi enemmän näkökulmia biseksuaalien naisten puolelta, silläheidän kokemuksensa yhtenä osapuolena naisten välisissä suhteissa ovat Juvoselle tutumpia.

Biseksuaalisuuden historia Suomessa

50- ja 60-luvuilla biseksuaalisuudesta ei ole Juvosen mukaan juurikaan mainintoja. Sanaston
puuttuminen vaikuttaa myös omista kokemuksista kertomiseen. Esimerkiksi naispareja kyllä tiedetään olleen tällöin, mutta tuolloin julkisessa puheessa lesboudelle ei ollut nimeä. 70-luvulla biseksuaalisuus taas saattoi olla mahdolliselta tuntuva nimike joihinkin tilanteisiin. Esimerkiksi avioliitto oli voitu solmia heterosuhteessa, mutta tuntemukset samaa sukupuolta kohtaan olivat heränneet liiton aikana. 80-luvulla biseksuaalisuus jälleen katosi käsitteenä sekä ilmiönä näköpiiristä. Biseksuaalisuuteen viittaavia tunteita oli hankala tuoda esiin lesboyhteisössä, sillä heterosuhteeseen päätymistä saatettiin leimata vähemmistön petturuudeksi.

1990- ja 2000-luvulla tilaa biseksuaalisuudelle kehittyi enemmän. Näihin aikoihin biseksuaalisuus alettiin näkemään omana erillisenä suuntautumisenaan. Juvonen arvelee, että homokulttuuri on ollut ymmärtäväisempi biseksuaalisuutta kohtaan: esimerkiksi Setan hallituksessa ja aktiiveina on vuosien varrella toiminut heteroavioliitossa olevia miehiä, joilla on ollut miessuhteita. Tämä on ollut tunnistettu osa homokulttuuria, ja voidaan nähdä myös osana biseksuaalisuuden ilmentymistä lähihistoriassa. 

Yhteiskunnan oletukset avartuvat

Ihmissuhteet koetaan usein erityisen henkilökohtaiseksi osa-alueeksi elämää ja voidaankin pohtia, mitä taustatekijöitä ennakkoluuloisella puheella on. Jos yhteiskunta viestii vähemmistöille, että he ovat vääränlaisia seksuaalisen suuntautumisensa takia, riittämättömyyden tunteet voivat helposti vahvistua.

Biseksuaalisuus ei ole vain välivaihe kohti monoseksuaalista suuntautumista. Yhteiskunnassa vallitsee mielikuva seksuaalisuuden sijoittumisesta mustavalkoiselle binäärille. Juvonen pohtii, että tämän mallin avartuminen saattaa pelottaa, sillä se voi pakottaa kohtaamaan omia tuntemuksia ja laajentamaan elämässä itse tehtävien päätöksien kirjoa.

Loppuun Juvonen haluaa tervehtiä lukijoita ilolla: “Yhä useammat ihmiset rohkaistuvat pohtimaan omaa kiinnostuksensa suuntautumista ja ottamaan askeleita siihen suuntaan.” Hän lisää: “On mukava huomata, että maailma muuttuu avarammaksi, etsimisretket ovat mahdollisia ja ymmärrys lisääntyy.”

Tuula Juvonen kannustaa myös dokumentoimaan omia kokemuksia sateenkaariyhteisön jäsenenä, ja mahdollisuuksien mukaan jakamaan omaa materiaalia esimerkiksi Työväenmuseo Werstaalle.